Siskon ajatukset

Sen lisäksi, että kielimatka koskettaa vanhempia, se totta kai koskettaa myös sisaruksia. 10-vuotias siskoni vastasi muutamiin kysymyksiin.

Lontoosta :)

K: Muuttuiko Venla kielimatkalla?

V: No ehkä vähän. Se oppi puhumaan paremmin enkkua ja se höpöttää siitä paljon. Sille tulee aina mieleen melkein kaikesta joku kielimatkajuttu. 👴

K: Mitä hyvää matkassa oli? Mitä huonoa?

V: Sain tuliaisia. :) Ja se oli tyytyväinen matkaan.
Huonoa oli että Venla puhuu nyt mulle välillä englantia. 😏

K: Lähtisitkö itse kielimatkalle, jos saisit?

V: En uskaltaisi enkä osaa puhua niin hyvin enkkua. 💣💣

K: Jotain muuta?

V: Haluaisin ensi kielimatkalta nerdsejä.👻💪

Ja vielä lopputerveiset: 🐧🐧🍍🍍🐌

Vanhempien ajatukset

Tietenkin oman lapsen kielimatka on aika iso juttu myös vanhemmille. Olenkin tehnyt jo aiemmin postauksen siitä, miten kielimatka-asia kannattaisi esittää vanhemmille. Kerroin myös omien vanhempieni suhtautumisesta ideaan. Nyt matkani jälkeen haastattelin heitä siitä, mitä mieltä he nyt ovat.

Mitä ajattelit ensin, kun Venla alkoi puhua kielimatkoista?

Äiti: Ajatus kielimatkasta ei tullut yllätyksenä. Venlan menojalka on vipattanut ulkomaille jo pitkään, joten jotakin tämän suuntaista osasin odottaa. Minua ajatus vähän jännitti, mutta halusin rohkaista Venlaa viemään suunnitelmaa eteenpäin, koska uskoin matkan tarjoavan paljon hienoja kokemuksia hänelle. Kielimatkan aikana minulla oli ikävä Venlaa ja halusin hänen viestittelevän päivittäin. Toisaalta tunsin myös ylpeyttä lapsestani, joka pärjää hienosti vieraassa maassa vieraalla kielellä ilman vanhempiaan.

Isä: Ensi reaktio oli, että "no, mikä ettei!" Sehän olisi juuri sitä, mitä haluan lapseni kokevan ja näkevän: kansainvälisyyttä, eri kulttuureja, erilaisia ihmisiä. Sitten päähän alkoi hiipiä epävarmuutta ja kysymyksiä. Pärjääkö hän siellä? Mitä jos hän vaikka sairastuu siellä? Tuleeko koti-ikävä? Onko aika liian pitkä? Kuitenkin järki voitti. Venla on reipas, päättäväinen mutta harkitseva, sopivan rohkea, mutta myös sopivan arka. Tietenkin paljon turvaa antoi, ettei hän ollut ulkomailla yksin vaan ohjatulla kielimatkalla.

Megapartyssa söin, katselin auringonlaskua,
hiippailin ympäriinsä nauttien tunnelmasta
ja - kyllä - kuvasin lokkeja. :D

Mitä ajattelet kielimatkasta näin jälkikäteen?

Äiti: Kielimatka oli Venlalla antoisa kokemus, joten onneksi en asettunut poikkiteloin hänen suunnitelmalleen.

Isä: Hienoa, että hän lähti. Venla tuli selvästi itsevarmempana takaisin. Hän huomasi pärjäävänsä sekä vieraan kielen että arjen toimintojen, kuten vieraassa maassa liikkumisen kanssa.

Ehkä tällä ei vielä saa Vuoden luontokuva -palkintoa :D

Oliko matka mielestäsi koko rahan arvoinen?

Äiti: Onhan kielimatka aika hintava, toivottavasti Venla sai kokemuksia joka euron edestä.

Isä: Kyllä oli. Vaikka matka on melko arvokas, niin luulen, ettei kaikkea sillä saatua voi rahassa mitata. Kieltä voi varmasti oppia saman verran halvemmallakin, mutta esimerkiksi juuri tuo itsenäisyyden ja itsevarmuuden lisääntyminen voi tulla vain tämän tyyppisten kokemusten myötä.

Saisivatko Venlan sisarukset lähteä kielimatkalle, jos he haluaisivat?

Äiti: Tottakai

Isä: Ilman muuta!

Jotain muuta sanottavaa?

Äiti: Kielimatka itsenäisti sekä nuorta että hänen vanhempiaan! ;)

Isä: Kannattaa ehdottomasti harkita international-kurssia ja perhemajoitusta, koska uskoakseni Venla oppi niiden ansiosta paljon enemmän kieltä kun ei voinut jutella paljonkaan suomeksi. Samalla hän oppi keskusteluissa paljon muistakin kuin brittien kulttuurista.

Mielestäni vanhempani puhuivat ihan asiaa. Ensi viikolla jatketaan vielä samalla teemalla...

Mitä opin kielimatkalla?

Tein 18. lokakuuta 2015 postauksen, jonka otsikko oli "Mitä tahtoisin oppia matkallani?". Listasin erilaisia tavoitteita ja asioita, joista olin erityisen kiinnostunut. Ajattelin, että nyt olisi hyvä hetki käydä läpi, mitä olen kirjoittanut ja katsoa, toteutuivatko ennakkoajatukseni.

Lontoossa, tarkemmin sanottuna Leicester Squarella



• Tahdon oppia käyttämään englantia. Kouluarvosanani ei ehkä vastaa täydellisesti sitä englannin kielitaitoani, jota oikeasti osaan keskustelutilanteessa käyttää. Voin osata taivuttaa verbin laulaa "sing, sang, sung" tai ympyröidä ryhmään kuulumattoman sanan kokeessa, mutta pelkästään näillä ei välttämättä pärjää aidoissa tilanteissa.

Kommentti: Kyllä, englannin keskustelutaitoni vahvistuivat huimasti. Vaikken vieläkään ole mikään mestaripuhuja enkä aina ymmärrä kaikkia sanoja, huomaan, ettei englannin käyttäminen tunnu niin pelottavalta ajatukselta. Huomasin nimittäin myös, että vaikken aina osaisikaan ihan täydellisesti, asiat selviävät yleensä kuitenkin jollakin tavalla.

• Tahdon oppia uusia sanoja. Vaikka osaisi kaikki englannin kielioppisäännöt etu- ja takaperin ja osaisi vielä käyttää niitä oikein, ilman sanoja kommunikoinnista ei tule mitään. Ihmisen sanavarasto ei koskaan voi olla liian laaja.

Kommentti: Tunnilla keräsimme aina jotakin aihealuetta käsitellessämme taululle pienen sanaston, josta jäi ihan kivasti sanoja mieleenkin.

• Edelliseen liittyen, tahdon oppia sanojen sävyjä. Esimerkiksi sanojen picture ja photo ero (tai ehkei niillä ole mitään merkityseroa?) ei ole minulle selvä ja uskon, että tämän kaltaisia synonyymejä on muitakin. Suomen kielessäkään ei ole sama asia, sanonko, että "mies kävelee tiellä" tai että "mies lampsii tiellä".

Kommentti: Ainakin tajusin, että sanat usual ja unusual liittyvät toisiinsa. :D Ennen en vain ollut tajunnut, että unusual on [ʌnˈjuːʒʊəl] eikä vain "unusual". Istuin vain eräänä päivänä bussissa ja ajoimme mainoskyltin ohi. 

Kyltissä mainostettiin jotakin "unusuaalia" ja koin jonkin herätyksen. Yhtäkkiä lamppu syttyi pääni päällä ja tajusin, että unusual on unusual, kuten vaikkapa incorrect on incorrect.

• Tahdon oppia englantilaisia tapoja. Tahdon oppia, mitä englantilaiset oikeasti syövät aamuisin ja kysyvätkö he oikeasti toisiltaan tavatessaan "How are you today, darling?".

Kommentti: Hahah. En kyllä vieläkään tiedä, mitä englantilaiset oikeasti syövät aamuisin - me ainakin söimme muroja. :D Mutta mitä tulee tuohon kuulumisten kyselyyn, niin ainakin oma hostäitini kysyi aina, miten koulussa meni. En tiedä, kiinnostiko häntä oikeasti vai halusiko hän vain olla kohtelias. :D Välillä tuntui myös hassulta, kun kaupan myyjälle olin "darling" tms. mutta aika pian siihen tottui, kun oppi, ettei yrittänytkään suomentaa keskustelua.

• Tahdon oppia, ettei haittaa, jos tekee virheen. Tahdon huomata, että vierasta kieltä voi puhua ja sillä voi pärjätä, vaikkei osaisikaan kaikkia sanoja ja lausuisi jonkin niistä harvoistakin sanoista väärin. Tahdon huomata, etten kuolekaan, vaikka käyttäisinkin väärää aikamuotoa ja että viestini todennäköisesti ymmärretään siitäkin huolimatta.

Kommentti: Tämä kyllä meni perille aika hyvin! Etenkin tuo väärä aikamuoto oli käytössä aika usein ja pääosin ainakin koin kuitenkin tulleeni ymmärretyksi. Futuuri vain ei meinaa pysyä meikäläisen päässä, sillä kun suomessa ei vastaavaa rakennetta ole, se meinaa aina jäädä matkasta englannissakin. Olisittepa nähneet hostäitini ilmeen, kun yritin selittää, että meillä ei suomessa ole suoraa futuuria. :D Hän varmaan mietti, miten me suomessa pärjäämme, kun emme voi suunnitella tulevaisuuttamme.

Kielimatkani oli siis erittäin onnistunut. Täytynee asettaa joitakin tavoitteita ensikesäistä matkaakin varten.

Katsaus tulevaan vuoteeni

Voiko helmikuussa vielä tehdä tällaisen postauksen? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, niinhän se sanonta kuuluu, joten taidanpa nyt sitten tehdä tämän.

Street Party

Vuonna 2017...

• alan harrastaa jonkinlaista liikuntaa säännöllisemmin.
• tulen käymään ulkomailla neljä tai viisi kertaa, jos suunnitelmani toteutuvat. Keväällä olisi tarkoitus käväistä perheen kanssa Ruotsissa, kesälomalla pääsen reiluksi viikoksi Itävaltaan, sitten on kolmen viikon kielimatka Britteihin (Oxfordiin!!!), syksyllä viikon mittainen koulun järjestämä opiskelijavaihto Saksaan ja joulukuussa saatamme käydä perheporukalla vielä Keski- tai Itä-Euroopassa joulumarkkinoilla. Olin suorastaan järkyttynyt (onneksi positiivisella tavalla), kun tajusin tämän.
• opin pitämään huoneeni siistinä ja tavarani järjestyksessä (se on jo päätetty!).
• menen lukion toiselle luokalle (tai luokattomassa lukiossa tavallaan vain aloitan kakkosvuoden).

Millaisia asioita te olette suunnitelleet tälle vuodelle? Oletteko jo pääseet toteuttamaan niitä?