Olen palannut

Hei taas!

Nyt saan istua taas tutusti oman koneen ääressä kirjoittelemassa teille. Palasin siis jo 9. tai itse asiassa 10. päivä (vuorokausi ehti jo vaihtua) takaisin kotiin.

Eräänä iltana menimme yliopiston alueelle Street Partyihin.
Kuvasin kaunista auringonlaskua.

Takana on kolme pitkää, hienoa, ikimuistoista, opettavaista, jännittävää, iloista ja onnellista viikkoa. Vaikka olinkin (ja olen edelleen, huomenna kouluun :D) väsynyt ja flunssainen palattuani, en antaisi kielimatkaani pois mistään hinnasta. En sano, että koko matkan ajan jokainen hetki olisi ollut mahtava ja hieno (tai helppo!), mutta kokonaisuus oli niin siisti, että koen saaneeni paljon sellaista, mitä en muuten olisi saanut.

Seuraavat postaukset tulevatkin olemaan pääasiassa kertomuksiani päivistäni kielimatkalla. Tervetuloa seuraamaan tämän blogin toista kautta! (Ensimmäinen postaushan on julkaistu 6. syyskuuta 2015, eli syntymäpäivänä ajattelin pitää sitä, blogihan tietysti syntyi jo aiemmin)

Espanjassa

Olin perheeni kanssa Espanjassa (käväisimme myös Andorrassa) lomailemassa 11 päivää heinäkuun alkupuolella. Tässä vähän kuvia sieltä. :)

Tutustuimme Barcelonaan muutaman ensimmäisen päivän.
Hotellimme sijaitsi Molins de Rei -nimisessä paikassa.
En tiedä, onko tuo jonkinlainen Barcelonan reunalähiö
vai oma kuntansa, mutta joka tapauksessa
ihan kiva, rauhallinen paikka.

 

Barcelonassa on paljon hienoja rakennuksia.
Joskus tuli vähän muutaman kuukauden takainen Prahan-
reissu mieleen.

Bongasin yhdeltä metroasemalta EF:n mainoksen. :D
Toisella asemalla samaan metroon oli tulossa EF:n ryhmä 
(lauma nuoria + ohjaaja, jolla oli EF-logo).

Casa Mila Barcelonassa

Kuva on otettu Barcelonasta kaapelivaunusta,
jolla matkustimme Parc de Montjuïc:iin (vai Montjuïcille?)
 syömään jäätelöä. (Siis se jäätelö ei ole mikään montjuïclainen
 erikoisuus, vaan menimme kaapelivaunulla, koska se
kuulosti mielenkiintoiselta ja päädyimme kukkulalle,
jossa sitten söimme jäätelöä ja kävelimme pois.)

Iltaisin huomasi, että Espanjassa päivä rytmittyy vähän
eri tavalla kuin meillä Suomessa. Esim. tuolla lapset
pelasivat jalkapalloa kaduilla ja kujilla vielä joskus yhdeksän-
kymmenen aikaan illalla.

Andorran hotellin ikkunasta

Huomenna.

Huomenna tähän aikaan olen jo Brightonissa. Toivottavasti.



Jännittää. Mutta yllättävän vähän. Se alkaa vasta heräillä. Päivällä en tuntenut sitä oikeastaan vielä ollenkaan. Oli vähän huijattu olo. Matkalle lähtemiseenhän kuuluu jännittäminen. Missä se siis luurasi?

Tuntuu kauhean epätodelliselta. Tapahtuuko tämä? Oikeasti? Minulle? Luenko vain jonkun muun kertomusta kielimatkastaan ja sinne lähtemisestä? Onko tämä unta?

Mihin olenkaan pääni työntänyt? Enhän minä edes osaa englantia. Miten sanotaan edes "Minun nimeni on..."???? Apua!

Enimmäkseen olen todella iloinen ja odotan IN-NOL-LA uusia asioita. Täytyy vain uskoa, että se on totta ja nyt se alkaa. Brighton, I'm coming!

Kielitasotesti

Tänään olisi tarkoitus puhua kielitasotestistä, joka tehdään ennen kielimatkalle lähtöä MyEF:ssä.

Kielitasotestillä siis määritetään oppilaan kielitaito, jotta hänet osataan sijoittaa oikeaan opiskeluryhmään. Sen vuoksi testiä tehdessä ei kannata käyttää apuna sanakirjaa, nettiä tai kaveria.

Kielitesti täytyy tehdä viimeistään kymmenen päivää ennen kielimatkalle lähtemistä, joten heinäkuun puolivälissä lähtevien kannattaa nyt ryhdistäytyä asian kanssa, ellei testiä vielä ole saanut tehtyä. Jos testi on kuitenkin jäänyt tekemättä, sen voi vielä kohteessakin tehdä, mutta ainakaan itse en haluaisi kaiken muun jännittävän ohella vielä sitäkin tehdä.

 

Tein oman kielitestini äsken ja voin sanoa, että kaikenlainen jännittäminen on ihan turhaa. Ensiksikin, testi on vain sen hetkisen kielitaitosi määrittämistä varten. Et ole yhtään huonompi ihminen, vaikket saisikaan testistä niin hyviä pisteitä kuin olisit toivonut. Uskon, että opiskeluryhmän vaihtamisesta voi keskustella sitten kohteessa, jos vaikkapa netti pätkii testiä tehdessä eikä saa tehtyä sitä kunnolla.

Lisäksi testi oli mielestäni melko helppo (tai katsotaan nyt, mihin ryhmään olen sijoittunut...). Jotkut tehtävät tuntuivat naurettavan helpoilta (suomalainen tavallinen neljäsluokkalainen olisi selvinnyt joistakin kohdista ihan hyvin :D). Toki testissä oli myös haastavampiakin osioita, joihin jouduin vain arvailemaan vastauksia. Kokonaisuudessaan testi oli kuitenkin helpompi kuin kuvittelin etukäteen.

Rahankäyttö kielimatkalla / osa 2

- Sano hei, mitä yheksänsataa kolkytneljä euroo on jaettuna kolmella, Tanja kysyy lentokoneessa vieressään istuvalta Sallalta.
- Näytänksmä hei siltä, että tietäisin? Mun matikan numero oli seiska! Salla nauraa. - Kato kännykällä.
- Mulla on niinku kolmesataa ykstoista pilkku kolme-kolme-kolme-kolme-kolme-jotain euroo per viikko, Tanja ilmoittaa hetken kuluttua. - Plus lompakossa joku viiskymppii.
- Aijjaa. En mä vaan laskenu noin tarkkaan, Salla vastaa. - Olisko pitäny?

Ehkä. Itse ainakin olen niin järjestelmällinen - tai pikkutarkka, miten sen haluaa ajatella - että tulen aivan varmasti laskemaan viikkoa ja jopa päivää kohden käytössäni olevat rahat. Silloin tiedän tarkalleen, kuinka paljon voin kunakin päivänä käyttää rahaa. Joku ei laske, mutta rahat riittävät hyvin, joku laskee, mutta tajuaa siitäkin huolimatta viimeisellä viikolla, että rahat käyvät vähiin. Jokaisen kannattaa varmasti itse vanhempiensa kanssa yleensäkin miettiä rahankäyttöä kielimatkan aikana.

On ihana aurinkoinen iltapäivä. Antti, Oona, Iiris ja Viivi istuvat pienen, mutta sitäkin ruuhkaisemman, kahvilan terassilla juttelemassa.
- Paljos se kello on, Antti kaivaa kännykän taskustaan. - Oho, sehän on jo puoli kolme. Mun bussi lähtee ihan just! Moikka!
- Toivottavasti ehdit! Oona huikkaa pojan perään.
- Ei kyllä ehdi, jos sen bussi on tuo tuolla risteyksessä, Viivi tähyilee. - Meijänkin pitää kyl ihan kohta lähteä.
- Mä käyn viel vessassa. Kai tässäkin puljussa sellanen on, Iiris nousee pöydästä.
- Mä voisin tulla myös, Viivi sanoo.
- No mitäs mä tähän yksin jään. Voin mäkin sitten tulla, Oonakin nousee. - Ettekste ota teidän laukkuja?
- Äh, kuka ne tästä veis? Eihän me kauaa olla pois. Turha niitä sinne mukaan on ottaa, Iiris tuhahtaa.

Missään, edes Suomessa, ei milloinkaan saa jättää tavaroita vartioimatta minnekään julkiselle paikalle. Varas ei tarvitse kuin pari sekuntia laukun nappaamiseen.

- Hei täällä on nyt niitä Consseja! Roosa huutaa hyllyn takaa.
Anna ja Helmi tulevat katsomaan.
- Mitä värejä siinä on? Onko muita kuin mustia? Helmi tutkii laatikoita.
- Paljon nää maksaa? Kuuskyt puntaa? Paljon se on euroina? Anna tuijottaa hintalappua mietteliäänä.
- Onks nää nyt siis halpoja vai kalliita? Kannattaaks mun ostaa kahdet ja säästää toiset ens vuodelle vai nimenomaan ostaa ne sit vasta Suomesta? Roosakin lopettaa hyllyn tutkimisen.
- No siis eiks yks punta ole jotain päälle euron? Anna katsoo muita kysyvästi.
- On, mutta paljonko? Onkohan täällä WiFiä niin vois tarkastaa netistä. Helmi tuskastuu ja alkaa kaivaa kännykkäänsä esille.

Niinpä. Ulkomaille lähtiessä kohdemaan valuutan arvosta ja yleisestä hintatasostakin kannattaa olla edes jonkinlainen käsitys. Jos haluaa olla todella tarkka ja järkevä, kannattaa tarkistaa päivän valuuttakurssi vaikkapa joka aamu, jos majoituksessa on käytettävissä WiFi. Luvun (esim. tällä hetkellä 13.6. yksi euro on 0,79515 puntaa) voi kirjoittaa vaikkapa kännykän muistioon. Luotettavat kurssitiedot löytyvät ainakin Suomen pankin nettisivuilta.

Enää iiihan pikku hetki oman matkani alkuun!

Pakkausvinkkejä

Kannattaa miettiä tarkkaan, miten paljon tavaraa pakkaa
mukaan kielimatkalle

Ensinnäkin matkalaukun kunto kannattaa tarkistaa hyvissä ajoin, kuten jo aiemmin muistutin. Kannattaa myös valita käsimatkatavaroihinsa otettava laukku jo hyvissä ajoin, niin pystyt jo suunnittelemaan, mitä pakkaat mihinkin (ja vältyt ikävältä edellisen illan yllätykseltä, ettei sinulla ole mitään käsimatkatavaroihin sopivaa laukkua).

Vaikket pakkaisi kovin ajoissa (= vaikka jättäisit edelliseen iltaan), kannattaa kuitenkin jo suunnitella, mitä ottaa mukaan. Suunnitellessa kannattaa miettiä omia tarpeitaan ja tottumuksiaan sekä tietenkin tutustua kohteen sääennusteeseen.

Miten paljon aiot shoppailla? Miten paljon mietit vaatteidesi yhteensopivuutta? Tarvitsetko viileän vai lämpimän sään vaatteita? Onko sinulla mahdollisuutta pestä vaatteita kohteessa? Sataako kohteessasi usein?

Sää vaikuttaa luonnollisesti siihen, mitä kannattaa
pakata mukaan.

Kun olet tehnyt jonkinlaisen kartoituksen mukaan tulevista tavaroista, jaottele ne matkalaukkuun pakattaviin ja käsimatkatavaroihin meneviin.

Käsimatkatavaroihin kannattaa ottaa tietysti kännykkä ja sen laturi, lompakko, tyhjä vesipullo sekä tärkeät paperit (mm. passi ja EF:n sääntölappu). Lisäksi mukana on hyvä olla yhdet vaihtovaatteet siltä varalta, että matkalaukkusi sattuisi katoamaan ja sen saapumisessa kestäisi päivä tai pari. Muista myös pakata käsimatkatavaroihin ruumassa kuljettamista (eli kylmyyttä) kestämättömät lääkkeet tai sellaiset lääkkeet, joita tarvitset lentomatkan aikana (esim. diabeetikon insuliinikynä). Jos otat käsimatkatavaroihin lääkkeitä, muista pakata ne erilliseen pussiin ja ota mukaasi lääkärin kirjoittama resepti tai todistus lääkkeen tarpeellisuudesta sinulle. Myöskään pari kynää ja pieni vihko eivät ole pahitteeksi.

Kannattaa tutustua käsimatkatavaroiden rajoituksiin ja tarkistaa, ettei matkustamoon tulevassa laukussa ole vaikkapa saksia (ne saatetaan takavarikoida, voin sanoa ihan kokemuksesta) tai normaalikokoista pulloa shampoota (tästäkin löytyy kokemuksia).

Matkalaukkuun sullotaan sitten kaikki loput tavarat. Tai siis ei tietenkään sullota (eihän toki ;) ) vaan asetellaan siististi. Vinkkejä siihen löytyy esimerkiksi tästä ja tästä videosta.

(Ei toki, tämä kuva ei todellakaan ole tylsästi
koto-Suomesta... :D)

Lopuksi kannattaa vielä punnita laukut. Eri lentoyhtiöillä saattaa olla hieman erilaisia rajoituksia matkatavaroiden painon suhteen, joten ne kannattaa tarkistaa. Ylimenevästä painosta voi joutua maksamaan paljonkin. Kannattaa myös matkalaukun painoa miettiessä huomioida myös se, että luultavasti shoppailet matkasi aikana jonkin verran (moni tuntuu ostavan aika paljon ja isojakin juttuja, esim. kenkiä, jotka sekä vievät tilaa että painavat paljon verrattuna tekstiileihin).

Katsotaan, miten omat pakkailuni sujuvat sitten, kun se hetki koittaa. ;)

45 päivää odotusta

Apua! Tuntuu, että siihen on vielä pikkuinen (kuitenkin enää pikkuinen, ei valtava, kuten silloin joskus varattaessa) ikuisuus. Välissä on loput kesätyöt, perheen lomamatka, miljoona hauskaa pientä juttua...

Tuntuu epätodelliselta. Ennen koulun loppua oikeastaan koko toukokuu oli yhtä kaaosta - siksi myös postauksettomuus. Englannin teemavihko, kemian projekti, äidinkielen puhe ja vaikka kuinka monta muuta "pientä" projektia, joiden kanssa painimisessa aika vain katosi jonnekin. Kun ne oli saatu vihdoin ja viimein pakettiin, alkoi lopputyön tekeminen (aihe olisi voinut olla suppeampikin :D). Ja nyt, viimein, olen tässä, peruskoulun päättötodistus kourassa ja VAPAALLA (en tosin kauaa, koska maanantaina alkaa kesätyöni).

En siis ole juurikaan ehtinyt tässä viime aikoina miettimään kielimatkaa. Tästä on kadonnut ikään kuin kuukausi. Viimeksi asiaa ajatellessani kielimatkaan oli vaikka kuinka pitkä aika, nyt enää pieni hetki. Pienempi kuin ysiluokan kevät ja sekin hurahti ohi sekunnissa. Pelottavaa. Pieni paniikinpoikanen nostaa päätään. En kuitenkaan aio antaa sille valtaa.

Täältä tullaan, Brighton!

"Kielten opiskeleminen on tylsää ja vaikeaa"

Sanalistoja, harmaita kielioppiruutuja harmaasävyisessä kirjassa, juonettomia lukukirjan kappaleita ja kummallisia parikeskustelutehtäviä. Tylsiä ja huonolaatuisia opetusvideoita, epäselviä sanaristikoita ja vielä epäselvempiä kuuntelukokeita. Sanapistareita, esseitä, kielioppitehtäviä ja pilkunviilausta. Kuinka tylsää kielten opiskeleminen oikein voi olla?

 

Ei opiskelemisen tarvitse olla tylsää. Alleviivaamalla, piirtämällä, askartelemalla, pelaamalla ja itse kehittelemällä opiskelusta voi tehdä hauskempaa. Kokeile joskus vaikkapa piirtää kaikki kappaleen sanat vihkoon. Kun piirtää itselleen, ei tarvitse onnistua täydellisesti. Voit myös askarrella sanoista muistipelin. Lyökää joskus kaverin kanssa viisaat päänne yhteen ja keksikää muistisääntöjä. Paras muistisääntöhän on tunnetusti se järjellä ajateltuna kaikista huonoin.

Kokeile netissä olevia kieltenopiskelupelejä ja -virtuaaliympäristöjä. Esimerkiksi aiemminkin mainitsemani Duolingo on omasta mielestäni todella hyvä. Toinen kokeilemisen arvoinen on Quizlet.

Kuten tässä postauksessa sanoin, kielimatka ei ole ainoa tapa opetella kieltä. Se on kuitenkin yksi hyvä tapa muiden tukena.

Lähtijäinfo

Ihan ensiksi täytyy pahoitella hiljaisuudesta. Tähän kohtaan sopii hyvin se bloggaajan perusselitys: koulukiireet. Kun on niin paljon kokeita ja kaiken maailman projekteja, niin aika loppuu ja voimat loppuu ja kaikki loppuu.

Tämän postauksen kuvat ovat kuvakaappauksia infosta :)

Tänään kuitenkin olisi tarkoitus puhua lähtijäinfoista. Itse osallistuin sellaiseen tiistaina 19.4. Istuskelin kotikoneen ääressä kuuntelemassa kielimatkainfoa tehden samalla kouluhommia. Helppoa ja mukavaa.

Info oli mielestäni ihan hyödyllinen, vaikka 95 prosenttia asioista olikin minulle jo ihan selviä. Tuli kuitenkin sellainen varmuus kaikesta. Samalla tietenkin myös matkakuume alkoi taas nousta...

Jos olet tulevana kesänä lähdössä kielimatkalle, mutta et vielä ole osallistunut lähtijäinfoon, käypä kurkkaamassa infojen aikataulut täältä. En tosin tiedä, onko lähtijäinfoja enää juurikaan tulossa, koska ensimmäiset kielimatkalaisethan lähtevät jo ihan pian. Ainakin EF:lle soittamalla varmasti selviää. :)

Matkalaukku - tärkeä osa matkan onnistumista

Matkalaukku ei ehkä ole se, mitä ensimmäisenä ajattelee, kun varaa kielimatkan. Tästä huolimatta se on kuitenkin tärkeä osa matkan onnistumista. Jos laukku on huono - liian suuri tai pieni tai vaikkapa rikkinäinen - koko matka hankaloituu.

Jos et omista matkalaukkua, ainakaan ehjää sellaista, on nyt korkea aika alkaa etsiskelemään uutta. Vaikka kuulostaakin turhan hankalalta, että matkalaukun hankintaa kannattaa harkita eikä ensimmäistä vastaantullutta kannata heti ostaa, se on totta. Hyvä matkalaukku kestää kymmeniäkin vuosia eli laatuun kannattaa sijoittaa.

Mieti laukun kokoa tarkasti. Ihan pikkuruinen ei ole kovinkaan kätevä, mutta valtavasta voi joutua joillakin lentoyhtiöillä lentäessä maksamaan ylimääräistä. Kannattaa kiinnittää huomiota myös materiaaliin. Hyvä laukku on kestävä, mutta kuitenkin kevyt.

Vertaile eri malleja. Meille ostettiin muutama vuosi sitten tällainen matkalaukku ja ihan Samsonitea sen erityisemmin mainostamatta, niin on muuten ollut hyvä! Tuota on helppo kuljetella tasaisilla alustoilla (esim. lentokentän lattia) noiden neljän pyörän ja tukevan kahvan ansiosta. Runkokin on kestävä ja lisäbonuksena mahdollisuus laittaa lukkoon. En kuitenkaan väitä, että tuo sopisi kaikille, mutta ainakin me olemme tykänneet. Kannattaa miettiä omia tarpeita ja toiveita ja valita laukku niiden perusteella.


Kuva: George Hodan, www.publicdomainpictures.net

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä on hinta. Hyvästä matkalaukusta satanen ei todellakaan ole liian vähän. Jos tahtoo todella laadukkaan laukun, voi varautua pulittamaan useita satoja euroja. Toisaalta, ei korkea hintakaan takaa laatua ja kestävyyttä. Itse kuitenkin luottaisin tunnettuihin, vanhoihin merkkeihin tai hyvän matkalaukkuliikkeen asiakaspalveluun.

Toivottavasti tästä oli apua!

Prahassa

Se on totta. Mun on vaikea uskoa, että istun ihan oikeasti tässä. Että tää kaikki oikeasti tapahtuu. Mä tärisen.

Miten pitkä matka onkaan jo kuljettu. Miten kauan on taivallettu, jotta on päästy tähän. Ja nyt ollaan jo ihan lähellä määränpäätä. Oikeastaan me jo kolkutellaan määränpään portteja.

Maanantaina 11.4. jo ennen kuutta aamulla istuin bussissa koulun pihalla ja miltei tärisin jännityksestä. Suuntana oli ensin Helsinki-Vantaan lentokenttä ja sieltä Tsekin pääkaupunki Praha.

Miten kauan on tehty töitä, jotta oltaisiin joskus tässä vaiheessa. Jos kaikki ei menekään täydellisesti. Jos bussista puhkeaa rengas ja me myöhästytään lennolta. Tai jos me kaikki sairastutaan. Niin monta juttua voi mennä pieleen. Se lento voi olla ylibuukattu eikä me mahdutakaan sinne. Tai kaikki lentokenttätyöntekijät menee lakkoon än-yy-tee-nyt eikä me päästä Helsinkiä kauemmas. Prahassa meidän hotelli voi syttyä tuleen. Joku voi ryöstää meidän kaikkien rahat ja pankkikortit ja kaikki. Jos tää kaikki vaan murenee ja ne murut valuu käsistä ja sekoittuu hiekkaan eikä me enää löydetä niitä. Eihän tää voi olla oikeesti mahdollista.

Neljä päivää kului älyttömän nopeasti. Kävimme katsomassa mm.

vanhaa juutalaista hautausmaata,

Prahan linnaa,

Kaarlen siltaa,

juutalaiskorttelissa sijaitsevaa Pinkasin synagogaa
(nuo seinät ovat siis täynnä natsien vainoissa
kuolleiden juutalaisten nimiä, paikkana
hyvin koskettava),

ja Tanssivaa taloa



  

Kauppakeskus Palladiumissakin tuli käytyä
 useammankin kerran.

Näitä kuvia katsellessa tulee outo olo. Olenko mä ihan oikeasti ollut tuolla? Jos mä olenkin vaan nähnyt unta?

Trdelnikejä, vähän kuin munkkitaikinasta tehtyjä 
jännän mausteisia tötteröitä myytiin tosi monessa
paikassa. Tuohon tötteröön sai siis valita jotain täytettä
(esim. suklaata, mansikoita, kermaa, jäätelöä...).

Matka oli aivan mahtava (kiitos kaikki ihanat ihmiset ♥) ja Praha kaupunkina täydellinen tuollaiselle luokkaretkelle. Suosittelen kaikille!

Ennen matkaa

Tässä postauksessa listaan asioita, jotka täytyy hoitaa ennen kielimatkalle lähtemistä.

1. Tarkista matkalaukkusi kunto. Pian on siitäkin tulossa postausta. ;)

2. Varmista, että sinulla on passi ja se on voimassa koko matkasi ajan. Selvitä myös, onko kohdemaassasi erityisiä vaatimuksia passin voimassaolon suhteen (joihinkin maihin matkustaessa passin tulee olla voimassa joitakin kuukausia matkan päättymisen jälkeenkin).

3. Jos matkustat USA:han, varmista, että olet tehnyt sähköisen ESTA-hakemuksen ja se on hyväksytty.

4. Suunnittele raha-asiasi (VINKKEJÄ TÄSSÄ POSTAUKSESSA).

5. Tarkista alustavasti jo vaikkapa nyt, että sinulla on matkalle sopivia vaatteita. Jos jotakin puuttuu, saat hyvän syyn lähteä shoppailemaan. ;)

6. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa hankkia matkapäiväkirja.

7. Tarkista, tarvitaanko kohdemaahasi mennessä joitakin erikoisempia rokotteita, joita et ole saanut.

8. Ala tekemään pakkauslistaa jo mielellään nyt, niin et joudu kiirehtimään ja voit lisäillä asioita sitä mukaa kun niitä tulee mieleen.

Tuleeko jollekulle kielimatkalla jo olleelle mieleen vielä jotakin?

Ulkomailla ei tarvitse käyttäytyä?

Ulkomaillahan ei tarvitse käyttäytyä yhtä hyvin kuin koto-Suomessa, koska eihän siellä ketään tuttuja ole. Eihän kukaan edes osaa suomea, tällaista vaikeaa kieltä kun puhutaan. Ihan sama, vaikka päivittelenkin kovaan ääneen tuonkin rouvan rumaa laukkua. Ei sitä kukaan ymmärrä. Jonon voi aina ohittaa, koska turistin ei tarvitse ymmärtää mitään sääntöjä eikä näitä ihmisiä näe enää koskaan. Ihan sama miten käyttäytyy.

Niinkö?

Ei. Itse aina ajattelen, että ulkomailla ikään kuin edustan Suomea. Haluan antaa suomalaisista hyvän kuvan, joten todellakin käyttäydyn samalla tavoin kuin Suomessa.

Ja vaikkei välittäisi kuin omasta henkilökohtaisesta edustavuudestaan, ei kannata heittäytyä idiootiksi. Ensiksikin kannattaa pitää mielessä, että muutkin suomalaiset matkailevat. Et varmasti ole ainoa suomenkielinen Lontoossa tai Oslossa.

Saksassa vierailimme müncheniläisessä saippualiikkeessä. Kuultuaan suomenkielisen puheemme suomalaislähtöinen myyjä tuli juttelemaan meille ja esitteli myyjäkaverinsa, jolle oli opettanut muutamia sanoja kielestämme.

Eikä olisi mahdotonta, hirveän epätodennäköistä tosin, että tapaisi ulkomailla jonkun suomalaisen tuttunsa. Itse asiassa perheellemme on kerran käynyt näin.

 

Kuulostaa ehkä hullulta, mutta voin vannoa, että koko tarina on aivan totta (nimet ja pari muuta ei-niin-tärkeää yksityiskohtaa on muutettu).

Perhe Kuusela kääntyy pois italialaisen supermarketin parkkipaikalta. He liittyvät autoletkan jatkoksi ja joutuvat pian hidastamaan liikennevaloihin. Joku vitsailee, että heidän pienessä kotikaupungissaan on niin vähän liikennevaloja, että jo ihan senkin takia pitää tulla ulkomaille näkemään suuren maailman menoa.
- Hei, kattokaa, tolla naisella on samanlainen tukka kuin Jennan opettajalla, ikkunasta ulos tuijotellut äiti sanoo ja nyökkää kohti kadulla kävelevää vaaleatukkaista naista. (Vaaleat hiukset eivät Italiassa ole kovin yleiset)
- Hei, niinpäs onkin! Jennan isosisko Tuuli huomaa.
- Missä? Missä? Jenna yrittää kurkkia ulos. - Ai toi! Ihan kuin siinä olisi myös Johannan lapset Sini ja Santeri!
- Ja sen mies Ville, isä täydentää.
- Ne on ne! Ne on ne! Tuuli ja Jenna huutavat yhteen ääneen.
Liikennevalot vaihtavat väriä ja isä ohjaa auton risteyksestä eteenpäin. Johanna perheineen jää taa.
- Olipas tosi hyvä tuuri, äiti päivittelee. - Että satuttiin matkustamaan samaan aikaan samaan maahan ja sitten ne sattuivat juuri tähän kaupunkiin just nyt, kun mekin pistäydyttiin kauppaan juuri täällä! Tästä sulla on Jenna kertomista syksyllä, kun koulu alkaa.
- Jos ei oltaisi käyty kaupassa vaan olisi posotettu ihan suoraan, niin ei olisi varmaan nähty niitä, isäkin spekuloi.

Seuraavana päivänä Kuuselat ovat tutustumassa kivaan kaupunkiin muutaman kymmenen kilometrin päässä. He päättävät poiketa pahimmilta turistireiteiltä vähän sivumpaan. Ehkä talojen varjossa on vähän viileämpikin. Yhtäkkiä äiti sanoo:
- Hei, katsokaas, ketä tuolta tulee!
Muu perhe tähyää eteenpäin katua. Joku tajuaa:
- Johanna ja perhe! Taas!
- Niinpäs onkin, Tuuli tajuaa.
- Moi, äiti sanoo, kun Johanna on ehtinyt melkein kohdalle.
- Ai moi! Johannan ääni on pelkkää hämmästystä..

Eikä hän edes vielä tiedä koko tarinaa.



Kaduttaako?

Ei kaduta. Ei kaduta, että aloin puhua vanhemmille kielimatkasta. Ei kaduta, vaikka käytin elämästäni tunteja netissä selaillen kielimatkablogeja ja matkanjärjestäjien nettisivuja. Ei kaduta, että tilasin esitteen. Ei kaduta, että olen vapaaehtoisesti ilmoittautunut lähtemään kahdeksi viikoksi melkein kolmentuhannen kilometrin päähän paikkaan, jossa puhutaan vain englantia.

Ei kaduta, että valitsin EF:n. Ei kaduta, vaikka EF on iso ja "paha" yritys.

Ei kaduta, että olen ärsyttänyt läheisiäni olemalla ajoittain sekaisin kielimatkasta. Ei kaduta, vaikka joskus tunnen itseni inhottavan hyväonniseksi siitä syystä, että saan lähteä kielimatkalle.

Ei kaduta, että perustin tämän blogin. Ei kaduta, vaikka olen käyttänyt tähän enemmän aikaa kuin ehkä on järkevää. Ei kaduta, vaikka joskus uuden postauksen tekeminen tuntuu velvollisuudelta, tosin yleensä aika mukavalta sellaiselta.

Kuva: Peter Griffin, www.publicdomainpictures.net

Ei kaduta, vaikka joskus mietinkin, että olen aivan hullu. Ei kaduta yhtään.

Languages and I

I think it's very important to study foreign languages. It's very hard too but I believe languages are worth studying.

 

I'm studying English, Swedish and Russian at school. A short time ago I started learning Spanish by myself. I'm studying it on Duolingo. Our family will visit Spain next summer and that's why I'm trying to learn a bit of Spanish.

 

I want to learn languages as much as possible so I have discovered different ways to learn them. If I listen the radio I tune in the Swedish channel because hearing tests are difficult for me. I read a lot in Finnish and now I'm reading the Harry Potter and the Chamber of Secrets in English too.

It's so addictive to understand something somebody says in a foreign language. That's why I want to learn languages.

(I wrote this text at school. The headline is from my teacher but the text is my own.)

"Ei parissa viikossa ehdi mitään oppia."

Tänään pureudun aiheeseen, jota itsekin pyörittelin päässäni ennen matkan varaamista.

Onko kielimatka niin ison summan arvoinen? Onko siitä mitään hyötyä?

 

Nyt olen jättänyt jossittelun pois. Uskon, että kielimatka tukee omaa oppimistani ja siitä on iloa. On totta, että kaksi tai kolme viikkoa on lyhyt aika, kun puhutaan oppimisesta. Oppiminen on pitkä prosessi. Jos koko peruskoulun ajan englanti on jäänyt vähemmälle opiskelulle ja taidot ovat heikot, on turha kuvitella parin-kolmen viikon aikana oppivansa kaiken oppimatta jääneen. Ei kolmessakaan viikossa ihmeitä tehdä.

Kolme viikkoa kommunikointia pääasiassa englanniksi. Osaan sanastoa, osaan kielioppia. Englannin numeroni on koko yläkoulun ajan ollut 10. En lähde kielimatkalle siksi, että opettelisin alkeet tai haluaisin vain hieman kerrata kielioppia. Totta kai myös siksi. Ennen kaikkea haluan kuitenkin oppia puhumaan paremmin englanniksi ja ymmärtämään paremmin puhuttua englantia. Siinä sivussa opin varmasti uusia sanoja. Uskon, että tulen myös sisäistämään kielioppiasiat paremmin.

Lähden matkalle opiskeluasenteella. Haluan oppia. Haluan omaksua. Haluan vahvistaa taitojani. Aion oppia, omaksua ja vahvistaa taitojani niin paljon kuin mahdollista. Siihen kolme viikkoa on juuri sopiva aika.