Ensiksikin, ulkomailla, etenkin suurissa kaupungeissa, rahankäyttöön liittyy yleisesti enemmän riskejä kuin Suomessa. Tämä on fakta, joka kannattaa tiedostaa. Hysteeriseksi ei kuitenkaan kannata ruveta.
TURVALLISUUS
Täytyy vain muistaa, ettei koskaan (myöskään kotimaassa) jätä lompakkoa, laukkua tai kännykkää minnekään ilman valvontaa. Ei edes hetkeksi.
Taskuvarkaudet ovat yleisempiä suurissa kaupungeissa, etenkin turistipaikoissa. Kännykkää tai lompakkoa ei kannata pitää takataskussa, eikä välttämättä edes siinä farkkujen etutaskussakaan,
mieluummin laukussa, jota sitten kantaa tiukasti kainalossa ja pitää laukun suun aina kiinni. Jos taas mukana on reppu, sitä kannattaa kantaa vartalon etupuolella, mikäli pelkää, että sieltä varastetaan jotakin.
Kannattaa tarkistaa omalta pankilta, että oma maksukortti käy maksuvälineenä myös ulkomailla. |
Maksukortin tunnusluvusta kannattaa tietenkin pitää huoli. Aina lukua näppäillessä täytyy peittää vaikka kädellä näppäimistö, ettei kukaan ulkopuolinen tai käteisautomaattiin asennettu kamera näe tunnustasi.
Jos otat maksukortin mukaan, ota muistiin myös puhelinnumero, johon soittamalla voit mitätöidä korttisi, jos se katoaa tai varastetaan.
Sitten vähemmän epämiellyttäviin aiheisiin.
ERI VALUUTAT
Euroopan valtioista suuri osa kuuluu euroalueeseen, eli niissä on käytössä yhteisvaluutta euro. Näihin maihin matkustaessa ei rahaa tietenkään tarvitse käydä muuttamassa toiseen valuuttaan.
Lista euroa käyttävistä EF:n kielimatkakohteista (tiedot on otettu osoitteesta https://www.ecb.europa.eu/euro/intro/html/map.en.html):
- Ranska
- Saksa
- Irlanti
- Malta
- Espanja
http://valuuttamuunnin.com/ |
- Iso-Britannia (punta)
- USA (USD eli Yhdysvaltain dollari)
- Australia (AUD eli Australian dollari)
- Ruotsi (kruunu)
- Japani (jeni)
Toisen, itselle vieraamman valuutan käyttäminen voi tuntua hankalalta. Hintojen muuttelemista kannattaa harjoitella jo etukäteen, jos se mietityttää. Vaikka tuote tuntuisikin edulliselta, kannattaa vielä nopeasti päässään tarkastaa, että se todella on sitä. Esimerkiksi 40 puntaa maksavia kenkiä ei välttämättä pidä kalliina ("Suomessahan ne olis paljon kalliimmat!"). Jos senhetkisen kurssin mukaan yksi punta on vaikkapa 1,34 euroa, kenkien hinta on euroiksi muutettuna 53,60 eli ei enää niinkään vähän.
Matkan aikana voi tietenkin liidereiltäkin kysäistä, jos on jotakin epäselvää. Tärkeää on, että raha ei muodostu esteeksi (millään tavalla) kielimatkan onnistumiselle.
Nämä asiat nyt ensimmäisinä tulivat mieleen liittyen tähän aiheeseen. Jos jäi jotakin kysyttävää, niin kysy rohkeasti! :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Muista, että tyhmiä kysymyksiä ei olekaan - on vain tyhmiä vastauksia! :)