Matkani EF:n kanssa

Tässä postauksessa olisi siis otsikon mukaisesti tarkoitus hieman valottaa sitä, miten olen päätynyt tähän pisteeseen, jossa nyt olen suhteessa EF:ään.

2000 -> Olen aina ollut hirveän kiinnostunut kaikesta minua ympäröivästä. Jo ihan pienestä saakka erityisesti vieraat kielet ja kulttuurit ovat kiehtoneet minua. Niinpä muistaakseni jo kasiluokan keväällä törmäsin EF:ään ja kielimatkoihin. Alun perin olin kiinnostuneempi vaihtovuodesta, mutta hiljalleen ajatus kahden tai kolmen viikon kielimatkasta ulkomailla alkoikin kuulostaa paremmalta.

Muuten, väitän, että olen kehittynyt kuvien kanssa :D

Vaikka onhan tässäkin yritystä.

2015 Olen aina ollut innostuja. Saan jatkuvasti uusia ideoita. Ne voivat olla mitä tahansa: kirjan nimiä, vaihtoehtoisia yhteiskuntia, täydellisen majan rakennuskaavoja tai kakkubileitä naapurustolle. Suuri osa ideoistani karsiutuu joko resurssien puutteen (vai olisikohan se ideoideni suureellisuuden :D) takia tai ne hautautuvat unohduksiin innostukseni lopahtaessa. Osa kuitenkin säilyy ja silloin paneudun asiaan tarmokkaasti. Käytännössä tämä tarkoittaa, että seuraavan viikon ajan koulua lukuun ottamatta kaikki huomioni suuntautuu kyseiseen ideaan ja sen toteuttamiseen ja ainoat järkevät keskusteluni pystyn käymään ainoastaan kyseisestä aiheesta (usein ne jäävät valitettavasti monologeiksi...).

Tällä kertaa mielenkiintoni pysyi yllä pidempään. Haalin käsiini esitteitä, luin kaikki netistä löytyvät suomalaiset kielimatkablogit läpi ja vertailin eri kielimatkajärjestäjiä. Pidin, kuten yleensäkin, pitkiä yksinpuheluita ja esitelmiä vanhemmilleni ja oikeastaan kenelle tahansa kielimatkojen hyödyistä, erilaisista kurssityypeistä ja ilta-aktiviteeteista.

Huomasin aika pian, että oma blogi asian tiimoilta olisi erittäin tarpeellinen ja seuraavat pari kuukautta vapaa-ajallani ei ollut juuri muuta käyttöä kuin blogin kanssa puuhaaminen. Syyskuussa 2015 julkaisin ensimmäisen postaukseni. Suunnitelmani olivat heti suureelliset ja kunnianhimoiset ja toisinaan saan vieläkin samanlaisia innostuspuuskia (näkyy aika hyvin blogin aktiivisuudessa, hah).

Marraskuussa sitten varasimme ensimmäisen kielimatkani. Tässä vaiheessa minulla oli tottakai jo kielimatkapäiväkirja, jota kirjoitin blogin lisäksi.

2016 Alkuvuosi oli aktiivista aikaa. Oikeastaan voisin puhua blogin kulta-ajasta. Sitten, heinäkuun 20. päivä, nousin lentokoneeseen ja lähdin kohti unelmaani. Kielimatka oli mahtava elämys, mutta myös todella rankka kokemus. Palasin 9. päivä elokuuta ja jo viikon päästä alkoi koulu. Välissä oleva aika meni sumussa univelkaa pois nukkuessa ja itseään kasatessa (säälin todellakin niitä, joilla koulu alkoi heti seuraavana päivänä). Menin lukioon ja se tempaisi minut mukaansa. Blogille ei tuntunut olevan aikaa tai jos aikaa joskus olikin, olin niin väsynyt, etten jaksanut tehdä mitään järkevää.

Tästä kuvasta tykkään itse jossain syystä aika paljon.

Lisäksi saamattomuuteni ärsytti. Olin tehnyt niin hienot suunnitelmat ja keksinyt vaikka mitä postausideoita ja sitten koko homma vain lässähti. En enää halunnut enää edes ajatella blogia saati käydä täällä. Hiljalleen huomasin kuitenkin, että ajatteluni uhkasi siirtyä tulevaan kielimatkaani. Aloin alitajuisesti pitää sitäkin negatiivisena asiana.

2017 Sain otettua itseäni niskasta kiinni, ainakin hetkellisesti. Tammi- ja helmikuussa tein postauksia, sitten into taas hiipui. Vasta nyt, kesälomalla olen taas saanut aikaiseksi jotakin. Tällä kertaa, ihan oikeasti, pidän kiinni blogin reunasta enkä päästä sitä karkaamaan ohi kiitävien päivien ja viikkojen mukana. Ennakoin. En jätä postausten tekemistä koeviikoille. Teen pieniä asioita. Pidän blogin hengissä.

Ja nautin Oxfordista, jossa olen nyt.

Mitä ottaa mukaan kielimatkalle?

Pakkaaminen on yllättävän aikaavievä prosessi, joten siihen kannattaa varata aikaa eikä jättää sitä viimeiseen iltaan. Itse ainakin tykkään pakkaamisesta myös siksi, että tavaroita kasaillessa ja vaatteita viikkaillessa tulee samalla valmistauduttua matkaan myös henkisesti.

Listaan tähän postaukseen nyt muutamia asioita, jotka kannattaa muistaa tavaroita pakatessa.

• Älä pakkaa liikaa. Ihan oikeasti suurin osa kielimatkalaisista shoppailee matkallaan. Paljon. Älä aliarvioi ostoksiesi määrää vaan jätä laukkuun kunnolla tilaa tuliaisia ja matkamuistoja varten. Esimerkiksi espanjalainen huonekaverini osti tuliaisiksi kolme suurta London-hupparia, muistaakseni itselleen sekä poikaystävälleen ja isälleen. Niitä oli todella mukava yrittää tunkea pieneen matkalaukkuun lähtöä edellisenä iltana. :D Oikeasti, jätä tilaa ostoksille + muista myös painorajoitukset!

• Ainakin Britteihin kannattaa varata mukaan sateenvarjo. Huolehdi myös, että mukaan lähtevät lisäksi muut tärkeät mutta ei ehkä ensimmäisenä mieleen tulevat tavarat, kuten kynsisakset ja adapteri.

• Tärkeät paperit ynnä muut tilpehöörit eli
• passi
• kännykkä + laturi + kuulokkeet + muut oheisjutut
• kamera + laturi
• säännöt allekirjoitettuna
• majoituksen ja koulun osoite (no, kyllä ne saa paikan päälläkin, mutta ainakin itsellä on turvallisempi olo, kun ne on jo lähtiessä mukana)
• pankkikortti + kohdemaan valuuttaa käteisenä + vähän euroja lentokenttäkäyttöä varten
• kelakortti, eurooppalainen sairaanhoitokortti, vakuutustodistukset yms.
• liittymälentojen tiedot (mikäli tarpeen)
• kielimatkalaisen käsikirja
• Suosittelen muuten ihan paperista sanakirjaa! Se toimii ilman nettiä eikä siitä koskaan lopu akku. Toki "ihan oikeaa" sanakirjaa on vähän hitaampi käyttää kuin sanastosovellusta mutta mielestäni ajaa asiansa oikein hyvin ja tosiaan molemmat täydentävät toisiaan.

Kannattaa käydä katsomassa vinkkejä myös viimevuotisesta postauksestani. Voitte myös jakaa omat vinkkinne tuossa alla kommenteissa. :)

Katsaus tulevaan vuoteeni

Voiko helmikuussa vielä tehdä tällaisen postauksen? Parempi myöhään kuin ei milloinkaan, niinhän se sanonta kuuluu, joten taidanpa nyt sitten tehdä tämän.

Street Party

Vuonna 2017...

• alan harrastaa jonkinlaista liikuntaa säännöllisemmin.
• tulen käymään ulkomailla neljä tai viisi kertaa, jos suunnitelmani toteutuvat. Keväällä olisi tarkoitus käväistä perheen kanssa Ruotsissa, kesälomalla pääsen reiluksi viikoksi Itävaltaan, sitten on kolmen viikon kielimatka Britteihin (Oxfordiin!!!), syksyllä viikon mittainen koulun järjestämä opiskelijavaihto Saksaan ja joulukuussa saatamme käydä perheporukalla vielä Keski- tai Itä-Euroopassa joulumarkkinoilla. Olin suorastaan järkyttynyt (onneksi positiivisella tavalla), kun tajusin tämän.
• opin pitämään huoneeni siistinä ja tavarani järjestyksessä (se on jo päätetty!).
• menen lukion toiselle luokalle (tai luokattomassa lukiossa tavallaan vain aloitan kakkosvuoden).

Millaisia asioita te olette suunnitelleet tälle vuodelle? Oletteko jo pääseet toteuttamaan niitä?

Huomenna.

Huomenna tähän aikaan olen jo Brightonissa. Toivottavasti.



Jännittää. Mutta yllättävän vähän. Se alkaa vasta heräillä. Päivällä en tuntenut sitä oikeastaan vielä ollenkaan. Oli vähän huijattu olo. Matkalle lähtemiseenhän kuuluu jännittäminen. Missä se siis luurasi?

Tuntuu kauhean epätodelliselta. Tapahtuuko tämä? Oikeasti? Minulle? Luenko vain jonkun muun kertomusta kielimatkastaan ja sinne lähtemisestä? Onko tämä unta?

Mihin olenkaan pääni työntänyt? Enhän minä edes osaa englantia. Miten sanotaan edes "Minun nimeni on..."???? Apua!

Enimmäkseen olen todella iloinen ja odotan IN-NOL-LA uusia asioita. Täytyy vain uskoa, että se on totta ja nyt se alkaa. Brighton, I'm coming!

45 päivää odotusta

Apua! Tuntuu, että siihen on vielä pikkuinen (kuitenkin enää pikkuinen, ei valtava, kuten silloin joskus varattaessa) ikuisuus. Välissä on loput kesätyöt, perheen lomamatka, miljoona hauskaa pientä juttua...

Tuntuu epätodelliselta. Ennen koulun loppua oikeastaan koko toukokuu oli yhtä kaaosta - siksi myös postauksettomuus. Englannin teemavihko, kemian projekti, äidinkielen puhe ja vaikka kuinka monta muuta "pientä" projektia, joiden kanssa painimisessa aika vain katosi jonnekin. Kun ne oli saatu vihdoin ja viimein pakettiin, alkoi lopputyön tekeminen (aihe olisi voinut olla suppeampikin :D). Ja nyt, viimein, olen tässä, peruskoulun päättötodistus kourassa ja VAPAALLA (en tosin kauaa, koska maanantaina alkaa kesätyöni).

En siis ole juurikaan ehtinyt tässä viime aikoina miettimään kielimatkaa. Tästä on kadonnut ikään kuin kuukausi. Viimeksi asiaa ajatellessani kielimatkaan oli vaikka kuinka pitkä aika, nyt enää pieni hetki. Pienempi kuin ysiluokan kevät ja sekin hurahti ohi sekunnissa. Pelottavaa. Pieni paniikinpoikanen nostaa päätään. En kuitenkaan aio antaa sille valtaa.

Täältä tullaan, Brighton!

Lähtijäinfo

Ihan ensiksi täytyy pahoitella hiljaisuudesta. Tähän kohtaan sopii hyvin se bloggaajan perusselitys: koulukiireet. Kun on niin paljon kokeita ja kaiken maailman projekteja, niin aika loppuu ja voimat loppuu ja kaikki loppuu.

Tämän postauksen kuvat ovat kuvakaappauksia infosta :)

Tänään kuitenkin olisi tarkoitus puhua lähtijäinfoista. Itse osallistuin sellaiseen tiistaina 19.4. Istuskelin kotikoneen ääressä kuuntelemassa kielimatkainfoa tehden samalla kouluhommia. Helppoa ja mukavaa.

Info oli mielestäni ihan hyödyllinen, vaikka 95 prosenttia asioista olikin minulle jo ihan selviä. Tuli kuitenkin sellainen varmuus kaikesta. Samalla tietenkin myös matkakuume alkoi taas nousta...

Jos olet tulevana kesänä lähdössä kielimatkalle, mutta et vielä ole osallistunut lähtijäinfoon, käypä kurkkaamassa infojen aikataulut täältä. En tosin tiedä, onko lähtijäinfoja enää juurikaan tulossa, koska ensimmäiset kielimatkalaisethan lähtevät jo ihan pian. Ainakin EF:lle soittamalla varmasti selviää. :)

Prahassa

Se on totta. Mun on vaikea uskoa, että istun ihan oikeasti tässä. Että tää kaikki oikeasti tapahtuu. Mä tärisen.

Miten pitkä matka onkaan jo kuljettu. Miten kauan on taivallettu, jotta on päästy tähän. Ja nyt ollaan jo ihan lähellä määränpäätä. Oikeastaan me jo kolkutellaan määränpään portteja.

Maanantaina 11.4. jo ennen kuutta aamulla istuin bussissa koulun pihalla ja miltei tärisin jännityksestä. Suuntana oli ensin Helsinki-Vantaan lentokenttä ja sieltä Tsekin pääkaupunki Praha.

Miten kauan on tehty töitä, jotta oltaisiin joskus tässä vaiheessa. Jos kaikki ei menekään täydellisesti. Jos bussista puhkeaa rengas ja me myöhästytään lennolta. Tai jos me kaikki sairastutaan. Niin monta juttua voi mennä pieleen. Se lento voi olla ylibuukattu eikä me mahdutakaan sinne. Tai kaikki lentokenttätyöntekijät menee lakkoon än-yy-tee-nyt eikä me päästä Helsinkiä kauemmas. Prahassa meidän hotelli voi syttyä tuleen. Joku voi ryöstää meidän kaikkien rahat ja pankkikortit ja kaikki. Jos tää kaikki vaan murenee ja ne murut valuu käsistä ja sekoittuu hiekkaan eikä me enää löydetä niitä. Eihän tää voi olla oikeesti mahdollista.

Neljä päivää kului älyttömän nopeasti. Kävimme katsomassa mm.

vanhaa juutalaista hautausmaata,

Prahan linnaa,

Kaarlen siltaa,

juutalaiskorttelissa sijaitsevaa Pinkasin synagogaa
(nuo seinät ovat siis täynnä natsien vainoissa
kuolleiden juutalaisten nimiä, paikkana
hyvin koskettava),

ja Tanssivaa taloa



  

Kauppakeskus Palladiumissakin tuli käytyä
 useammankin kerran.

Näitä kuvia katsellessa tulee outo olo. Olenko mä ihan oikeasti ollut tuolla? Jos mä olenkin vaan nähnyt unta?

Trdelnikejä, vähän kuin munkkitaikinasta tehtyjä 
jännän mausteisia tötteröitä myytiin tosi monessa
paikassa. Tuohon tötteröön sai siis valita jotain täytettä
(esim. suklaata, mansikoita, kermaa, jäätelöä...).

Matka oli aivan mahtava (kiitos kaikki ihanat ihmiset ♥) ja Praha kaupunkina täydellinen tuollaiselle luokkaretkelle. Suosittelen kaikille!

Fiilistelyä

20.7.

 

Silloin nousee lentokone Helsinki-Vantaan lentokentältä. Kyydissä olen minä ja aika monta muuta. Minä matkalla kohti tuntematonta. Tai. Voiko tuntemattomaksi kutsua paikkaa, josta on lukenut vaikka kuinka paljon tietoja ja muiden kokemuksia, josta on katsellut satoja kuvia, jonka karttaa on katsellut ja kuvitellut itsensä sinne kävelemään kartan pienenpieniä katuja?

 

Viime kesänä Italiasta palatessamme lentokoneen ikkunasta
näkyi todella kaunis maisema. Nämä silloin ottamani
kuvat sopivat mielestäni hyvin tähän postaukseen.

Siitä huolimatta, että olen kuvitteellisesti sekä netin välityksellä jo käynyt Brightonissa, en ole koskenutkaan brightonilaista maata jalallani. En ole oikeasti kävellyt Brighton Pierillä enkä syönyt jäätelöä kuunnellen kaupungin ääniä. En ole todellisuudessa keskustellut host-perheeni kanssa enkä nauranut uusien kavereideni vitseille. En ole tuntenut mereltä tulevan tuulen sotkevan hiuksiani enkä kuunnellut opettajan englanninkielistä puhetta EF-koulussa.

 

Joten kyllä, voin kutsua Brightonia itselleni vieraaksi paikaksi. Hyvin vieraaksi.

 

Olen kuullut kymmeniä kertoja elämäni aikana, että ihmisen pitäisi uskaltautua pois omalta mukavuusalueeltaan. Sinne ulkopuolelle. Pitäisi kokeilla rajojaan. Joskus pitäisi hypätä tuntemattomaan ja kokeilla lentämistä vieraissa tuulissa. Tai yrittää ainakin pudota pehmeästi.

 

Onko Suomi minun mukavuusalueeni? Vai ovatko siipeni vielä niin pienet, että olen kokeillut lentämistä vasta omassa kotikaupungissani, poikennut yksin vain hieman sen ulkopuolelle? Pienet siipeni kasvavat varmasti isommiksi, kantavammiksi, jaksavammiksi, jos harjoitan niitä. Ne kaipaavat haasteita. Oman mukavuusalueeni tuulista ne selviävät jo varsin helposti. Minun täytyy siirtää harjoitusalueeni rajoja kauemmas, ottaa muita siipienkasvattajiaan käsistä kiinni ja hypätä heidän kanssaan. Ja myöhemmin voin kokeilla lentää yksin, laajentaa taas omaa reviiriäni.

Jos sinäkin tahdot pois omalta mukavuusalueeltasi, voit aloittaa oman matkasi tilaamalla täysin ilmaisen esitteen täältä. (Tilatessasi antamasi tiedot menevät vain EF:lle eli minä en näe niitä.)

Joulukalenteri: 14. luukku

Moni kielimatkalle lähtevä on varmasti ihan aidosti kiinnostunut kohdemaansa kielestä ja kulttuurista.

Yle Oppiminen on sivusto, jolla voi opiskella yhdeksäätoista kieltä meille tutun suomen kielen lisäksi. Lisäksi voi tutustua muihin kulttuureihin erilaisten tekstien ja videoklippien avulla. Sivuilta löytyy esimerkiksi latinankielisiä uutisia sekä venäläisiä tarinoita. Itse en ainakaan ennen tiennyt, että Ylelläkin on tällaista opetuksellistakin sisältöä ihan ilmaiseksi tarjolla. Monista isommista kielistä on paljonkin materiaalia.

Joulukalenteri: 12. luukku

En ole kovin aktiivinen somettelija (jos tätä blogia ei lasketa ;) ), joten meemit ja haasteet eivät ole minulle kovin tuttuja.

Ajattelin nyt kuitenkin loppuvuoden piristykseksi laittaa liikkeelle tällaisen Uusi vuosi 2016 -haasteen. Katsotaan, vastaako kukaan haasteeseen vai kuoleeko tämä heti. :D

Idea on siis se, että tässä on kymmenen kohtaa, joihin haastettujen pitää vastata omassa blogissaan. Lopuksi haastettujen täytyy linkata oma postauksensa haastajalleen, niin tämä muistaa käydä lukaisemassa sen.


Kävin viime kesänä riparin. Yhtenä iltana istuimme
rannassa paistamassa lettuja ja oli todella kaunista. <3

1. Miten vuosi 2015 meni sinun osaltasi?

- Hyvin. No, mikä vuosi nyt olisi ollut kokonaan surkea. :D Pääsin ulkomaillekin, kun kesällä lomailimme Italiassa. Mitäs muuta tapahtui? Apua, ei enää muista alkuvuoden tapahtumia! Vuosi on pitkä aika.

2. Mikä oli tämän vuoden paras asia?

- Hmm... Olen tosi huono laittamaan asioita paremmuusjärjestykseen. En kyllä osaa sanoa. Italiassa oli kivaa, mutta en tiedä oliko se kaikista paras asia. Tällaiselle nörtille hyvä kevättodistuskin oli ihan kiva juttu. :D

Vähän erilaista maisemaa kuin tuo edellinen kuva :D
Italiasta siis

3. Entä kuluneen vuoden ikävin asia?

- Hampaanpoisto? No eipä oikeasti. Ei nyt tule mieleen mitään kovin ikävää.

4. Teitkö vuodelle 2015 uudenvuodenlupauksia ja jos teit, niin pitivätkö ne?

- En tehnyt mitään lupauksia. Muistaakseni. ;)

5. Mitä odotat tulevalta vuodelta?

- Ulkomailla käymistä tietenkin. Keväällä lähdemme luokkaretkelle Prahaan (Tsekin pääkaupunki) ja luultavasti perheen kanssakin käymme jossain Suomen rajojen ulkopuolella. Ja sitten on tietysti kielimatka (!!!). Sekin on "ihan kiva".
  Tavallaan odotan peruskoulun loppumista ja lukiota, mutta toisaalta olisi kiva pysyä vielä täällä tutussa ja turvallisessa (ja helpossa!) yläkoulussa.

Taidekuvat ovat toinen luontoni ;)

6. Aiotko tehdä uudenvuodelupauksia vuodelle 2016?

- En oikein usko. Itse ajattelen, että jos haluan tehdä jonkun muutoksen elämääni, en odota vuoden vaihtumista vaan pyrin tekemään sen heti.

7. Mitä haluat sanoa itsellesi vuoden päähän?

- Ole järkevä. :D Tosi vaikea kysymys, mutta itsepähän nämä keksin.

8. Kenet haluaisit tavata ensi vuonna?

- Uusia mukavia ihmisiä ja saada uusia kavereita. Sekä tietenkin tavata vanhojakin tuttuja.

Kuvasin yhtenä kesäisenä päivänä serkkujeni kanssa vähän
materiaalia tänne blogiin. Muuten, asiasta kolmanteen,
noita vanhoja kuvia selatessa tajusi, miten paljon enemmän
kesällä tulee kuvattua verrattuna muihin vuodenaikoihin.

9. Miten kielimatkat liittyvät ensi vuoteesi?

- Noh, lähden heinäkuussa kielimatkalle, eipäs sen kummemmin. ;) Ja olen EF:n Ambassador, sillä tavallakin tietysti.

10. Haasta kolme tyyppiä ja linkkaa heidät tähän.

- Haastan Jaden, Jeminan ja Lisa-Marien.

Joulukalenteri: 10. luukku

Mikäli olet ollut kiltti lapsi etkä ole availlut joulukalenterisi luukkuja ennenaikaisesti, kalenterissasi pitäisi olla vielä 14 avaamatonta luukkua tämänpäiväisen jälkeen. Nimenomaan pitäisi, sillä on mahdollista, että joku muu on käynyt availemassa sinunkin kalenterisi luukkuja (itselläni ainakin on kokemusta tällaisesta).

Kielimatkani ensimmäiseen päivään on tämän päivän jälkeen vielä yli 220 päivää jäljellä.

Joten ei se joulu niin kaukana ole.

Joulukalenteri: 2. luukku

Itse ainakin kuulun niihin, jotka eivät  meinaa keksiä mitään lahjatoiveita. Joko en koe tarvitsevani tai haluavani mitään tai sitten toiveeni ovat liian suuria tai hankalia toteuttaa.



"Tänään tulee kuitenkin vinkkejä niille, jotka eivät
meinaa millään keksiä, mitä toivoisivat joululahjaksi."
Kuva: Petr Kratochvil, www.publicdomainpictures.net

Tänään tulee kuitenkin vinkkejä niille, jotka eivät meinaa millään keksiä, mitä toivoisivat joululahjaksi. Vielä lahjan antajillakin on aikaa toteuttaa nämä toiveet:

• EF-kielimatka tai osa siitä. Voithan myös tietenkin toivoa rahaa, jolla maksat ainakin osan matkasta.
• EF Fun Pack tai muu EF-lisäpaketti kielimatkallesi.
• Rahaa kielimatkaa varten, esimerkiksi jonkin kohteessa varattavan retken varalle.
• EF-kielikurssi tai opintovuosi ulkomailla, lisätietoja näistä löytyy täältä.

Näitä toiveita voi myös perustella ihan oikeasti kielitaidon parantumisella ja muilla vanhempien ja muiden sukulaisten mielestä hyvillä syillä. :)

Joulukalenteri: 1. luukku

Hyvää joulukuuta kaikki!

Tämän blogin ensimmäinen, mutta toivottavasti ei viimeinen joulukalenteri starttaa tänään pienellä askarteluvinkillä.

Monethan sanovat, että kielimatkalle kannattaa ottaa ehdottomasti mukaan matkapäiväkirja ja myös täyttää sitä. Uskon, että tuo on totta, ja siksi aionkin jonkinlaisen päiväkirjan askaroida. Koska kesään, lomaan ja kielimatkaan on kuitenkin vielä niin kauan aikaa, täytyy tällaisella odottajaihmisellä olla muutakin tekemistä kuin höpöttää vanhemmilleen matkasta (omani alkavat jo olla melko kypsiä, älkääkä kysykö, miksi ;) ). Jalostin vähän matkapäiväkirjaideaa ja tuloksena oli matkanodotuspäiväkirja. Tänään siis annan vinkkejä sellaisen tekemiseen.


 

• Ensinnäkin kannattaa miettiä omaa kirjoittajaprofiiliaan eli suomeksi sanottuna sitä, kuinka paljon yleensä kirjoittaa päiväkirjamuotoista tekstiä tai mikä on tavoite tässä projektissa. Joku listaa muutamalla ranskalaisella viivalla päivän kohokohtia tai muuta huomionarvoista, joku taas kertoo päivästään useamman sivun verran. Joku tahtoo ehkä liittää mukaan piirustuksiaan tai toteuttaa koko päiväkirjan piirtäen. Mieti myös, tahdotko liimata mukaan esimerkiksi pääsylippuja tai muuta pientä, jolle kuitenkin täytyy varata tilaa.

Tällaista kieltämättä aika rumaa vihkoa
käytin matkanodotuspäiväkirjani pohjana...

Jos tiedät jo etukäteen, ettet ole innokas päiväkirjan kirjoittaja, voit tietysti jatkaa päiväkirjan pitämistä matkallasi samaan vihkoon.

• Hanki vihkopohja. Tässä vaiheessa mieti, miten aiot toteuttaa päiväkirjasi. Piirtämiseen soveltuu paremmin erilainen vihko kuin kirjoittamiseen. Voit ostaa valmiin vihkon, kuten minä tein tai askarrella sellaisen itse. Kannattaa huomioida, että perinteisellä ompelumenetelmällä tehtynä vihko ei välttämättä ole yhtä kestävä kuin ostovihko ja paksun vihkon tekemisessä on melko suuri työ. Itse tekemällä saat toisaalta juuri sellaisen vihkon kuin haluat.
• Koristele. Voit tulostaa netistä kuvia kohteestasi tai leikata lehdistä kuvia tai tekstiä. Jos osaat ja/tai jaksat piirtää, kannattaa hyödyntää sitäkin. Tee vihkosta omannäköisesi ja keksi koristeluun jotain hauskaa. Voit vaikkapa pyytää kurssikavereiltasi nimikirjoituksen vihkosi kanteen.
• Täytä vihkoa. Älä tee päiväkirjasta pakollista jokailtaista tai edes jokaviikkoista rutiinia, jos et innostu. Ole kirjoittamatta vaikka kuukausi, jos et jaksa tai et keksi mitään kirjoitettavaa. Tauon jälkeen päiväkirjan täyttäminen voi taas alkaa kiinnostaa enemmän.

...ja tuollainen tuli kannesta. Tuohon ruskeaan
osaan tulee vielä teksti "Brighton" ja
vahvistettuna tuo vuosiluku.

!! Mieti aina ensin, mitä olet tekemässä. Kuulostaa varmasti typerältä ohjeelta, ja tätä onkin turha sanoa joillekin ihmisille. Jotkut taas tekevät ensin ja ajattelevat vasta sitten, mikä voi askarteluprojektissa pahimmillaan romuttaa tuntienkin työn. !!

Iloisia askarteluhetkiä kaikille :)

Marraskuun harmaudessa

Marraskuun ikävyydestä ja masentavasta harmaudesta puhutaan usein, eikä turhaan. Ainakin Suomen korkeudella on vain hyväksyttävä se marraskuisen kolea tosiasia, että aurinko ei nouse niin korkealle kuin kesällä eikä luonnollisesti lämmitä tai valaise ollenkaan niin paljon kuin heinäkuisena päivänä. Me pienet ja luonnonvoimien edessä varsin voimattomat ihmisparat voimme yrittää karkottaa sisällemmekin tunkeutuvaa pimeyttä kirkasvalolampuin, pihalle ripustettavin valoköynnöksin sekä kynttilöin, mutta kuitenkin meidän on pakko myöntää, että ennen pitkää luhistumme synkän taakkamme alle...

Ehei. Me emme luhistu, vaan voimme käyttää (edellisen kappaleen mukaan vähäisen) energiamme paljon järkevämminkin. Voimme vaikkapa tehdä käsitöitä, suunnitella joululahjoja, urheilla tai vaikkapa haaveilla ensi kesän kielimatkasta!


Kesää odotellessa... :)
Suomi

Joten, luetaanpa kielimatkaesitteet koirankorville (onneksi minulla on kolme :D), laitetaan kielimatkablogien ja matkajärjestäjien nettiosoitteet kaikkien laitteiden nettisuosikkeihin ja luetaan kielten koulukirjat läpi muutamaan kertaan.


Luetaan kielimatkaesitteet koirankorville...
(minulla muuten on jo, onneksi on vielä ne kaksi jäljellä ;) )
Suomi

Piirrellään koulukirjojen ja -vihkojen kannet ja marginaalit täyteen lentokoneita, matkalaukkuja, aurinkolaseja ja kaikkea matkailuun liittyvää.

Jos vanhemmat maksavat koko matkan tai ainakin osan siitä, tehdään oma-aloitteisesti kotitöitä niin paljon, että vanhemmat huolestuvat ja varaavat lääkäriajan sairastuneelle lapselleen.

Selataan vielä vähän esitteitä...

Katsellaan kuvia Instagramista hashtagilla efmoment.


Säästetään rahaa...
Suomi

Kieltäydytään kavereiden kutsusta lähteä leffaan ja kilistellään matkaa varten säästettyjä rahoja mielessämme olevassa säästöpossussa (tai oikeassa, jos rahojaan sellaisessa säilyttää).

Kyllästytetään kaverit ja sukulaiset kielimatkoista puhumisella.

Luetaan esitteitä ennen nukkumaanmenoa... Nukahdetaan illalla miettien, mitä pukea lähtöpäivänä ylle.

Herätään herätyskellon pirinään yhä muistissa kielimatkauni, josta ei olisi millään tahtonut päästää irti.

Odotetaan, toivotaan ja jännitetään.

Nyt se on varattu!

Yleensä suunnittelen ja kirjoitan postaukset etukäteen ja laitan julkaistumaan ajastuksella, mutta tämä postaus tulee aikalailla fiilispohjalta ja sen kummemmin suunnittelematta, koska asiakin on näin akuutti. Toivottavasti ei mene ihan häröilyksi ja hehkutukseksi koko postaus :D

Mutta siis - kuten otsikosta näkee - varasimme toissapäivänä matkani!

Kuva EF:n kielimatkainfotilaisuudesta

Kävimme viime viikolla EF:n infotilaisuudessa ja siellä mainittiin tuosta perjantaihin asti voimassa olleesta tarjouksesta. Hieman mietittyämme menimme kotona koneelle ja varasimme matkani. Ajankohta ei ole vielä ihan varmasti se, jolle matkan varasimme, mutta kuulemma sitä saa vielä vaihtaa, jos tarvetta tulee.

Kuva infotilaisuudesta

Nyt olen tutustunut MyEF:ään ja liittynyt EF:n ambassadoriksi. Molemmista tulee myöhemmin lisää postausta.

Nyt on sitten matka varattu. Mahtavaa! Ja todella jännittävää...

P.S. Matkani yksityiskohdat näkyvät tuolla Matkani yksityiskohdat- välilehdellä. :)