Joulukalenteri: 17. luukku

Tänään tulee pientä ajatuspostausta aika vakavasta aiheesta.

Huutavat pakolaiset uutisvideossa, lentokoneiden alasampumiset, terroriteot. Viimeisimpänä ja järkyttävimpänä pitkään aikaan Pariisin iskut.

Varmasti jokainen kotinsa ulkopuolelle nenänsä työntävä on kuullut maailman tapahtumista. On pysäyttävää tajuta, että kymmenittäin ihmisiä on kuollut Euroopassa terrori-iskuissa. Ihan tässä lähellä, ihan kulman takana. Itsekin olen käynyt Pariisissa. Pakostakin tulee miettineeksi, että jos minäkin olisin nyt ollut siellä...

Suomen ja Euroopan suurissa neuvottelupöydissäkin on tartuttu aiheeseen. On mietitty keinoja terrorismi-nimisen villiintyneen rikkaruohon kitkemiseksi, tai ainakin pitämiseksi poissa omalta pihalta.

Moni suomalainen katsoo inhoavasti Keski-Euroopan suuntaan. Siellä sitä terrorismia on, ei meillä. Perutaan kesälomamatka leikkipuistoon, jossa isot pahat pojat voivat työntää keinusta alas. Pysytään Suomessa. Korkeintaan lähdetään ihan tuohon naapuriin. Ruotsissa on turvallista, kuten tässä meidänkin pihassa, jossa ystävälliset, yhtä suurta perhettä olevat pienkerrostalon asukkaat hyväntahtoisesti pitävät huolta toisistaan.

Kunnes uutisissa kerrotaan, että isot pahat pojat on otettu kiinni omalta pihalta. Kunnes verhojen välistä kytätessä huomataan, että poliisi tulee hakemaan ihan seinän takana asuvan Petterin ja vie putkaan.

Joten. Mitäpä, jos lähtisimme sittenkin sinne leikkipuistoon. Jospa katsoisimme siinä matkalla vilkasta tietä ylittäessämme vasempaan ja oikeaan ja sitten reippaasti astelisimme tien yli. Jospa leikkipuistossa keinuisimme, vaikka paras kaverimme työnnettiin alas keinusta ja hän joutui lähtemään kotiin. Jospa keinuisimme hänenkin puolestaan - korkeammalle, korkeammalle, korkeammalle. Ja kun isot pojat ilmestyisivät taas puistoon, me kertoisimme heistä aikuisille. Käyttäisimme niitä aseita, jotka meillä on.

Me emme lähtisi pakoon, koska silloinhan isot pojat näkisivät, että meitä pelottaa. Me keinuisimme korkeammalle, korkeammalle, korkeammalle.

Ranskalaiset eivät lannistuneet. Emmehän mekään?

Je suis en terrasse.*



"Emme aio luopua elämäntavastamme.
Emmekä luovu sivistyksestämme.
Vaan sivistämme itseämme lisää.
Rakkaudella!"
luki Pariisin iskujen jälkeen pariisilaisravintolan
seinustalle viedyssä kyltissä.
(kuva Yle.fi)

*Minä istun terassilla. (somessa Pariisin iskujen jälkeen levinnyt hashtag, jolla otettiin osaa ranskalaisten suruun)

Joulukalenteri: 13. luukku

Kaikkiin EF:n kielimatkakohteisiinhan (Upsalaa lukuunottamatta) siis matkustetaan lentäen. Vaikka monen useita kertoja ulkomailla käyneen mielestä tämä voikin kuulostaa hassulta, kaikki eivät ole ennen kielimatkaa matkustaneet lentokoneella minnekään. En tiedä, olisinko kyllä itse uskaltanut varata matkaa, jos en olisi koskaan aiemmin lentänyt, mutta on varmasti sellaisia rohkeita, jotka uskaltavat.


Kuva lentokoneen ikkunasta Italiasta tullessa

Tässä postauksessa haluankin valottaa lentämiseen liittyviä juttuja ihan pienistä, yksinkertaisilta tuntuvista jutuista alkaen.

Ensiksikin, ennen lentoa kannattaa nukkua hyvin. Lähteepä lentosi mihin aikaan tahansa, edellisenä yönä on todella tärkeää nukkua kunnolla. Matkustaminen on paljon mukavampaa, kun on virkeä ja skarppi eikä kuin nukkuneen rukous (mitä se nyt sitten onkaan :D En ole koskaan oikein tajunnut tota sanontaa). Huolehdi, että kaikki (matkalaukku, passi, muut mukaan tulevat paperit...) on mahdollisimman valmista jo hyvissä ajoin ennen nukkumaan käymistä, mielellään jo vaikka aamupäivällä. Puuhaile päivä kaikkea muuta, syö hyvin ja illalla tee normaalit iltatoimet. Ennen nukkumaan käymistä tee jotakin, mikä rentouttaa ja vie ajatukset pois jännittävästä seuraavasta päivästä. Joku tykkää lukea, toinen kuuntelee musiikkia tai katsoo lempisarjaansa.

Lennolle kannattaa valita hyvät vaatteet. Lähtövaatteet kannattaa miettiä jo hyvissä ajoin etukäteen, niin kuin kaikki muukin matkustamiseen liittyvä. :D Tärkeää on, että vaatteet ovat mukavat päällä ja niissä voi kuvitella istuvansa suhteellisen ahtaassa tuolissa useita tunteja. Vaatteita valitessa kannattaa miettiä etenkin kohteen säätä. Toisaalta, lentokoneessa on usein melko viileää tehokkaan (noh, onhan siitä kaikenlaista valitusta, että ei se kai oikeasti niin tehokas ole, mutta ainakin vetoa tuntuu) ilmastoinnin takia. Siksi kannattaa ottaa mukaan villatakki tai muu helposti puettava vähän lämpimämpi vaate, vaikka muuten laittaisikin hellevaatteet.

Ennen lentoa on myös tärkeää syödä hyvin. Jokainen varmasti tietää, mikä itselle on parasta. Joku tykkää syödä tukevasti, joku hyvin kevyesti. Tietenkin myös ajankohta vaikuttaa.

Harva on lentänyt niin paljon, ettei lentäminen ollenkaan jännittäisi. Kaikki varmasti tuntevat ainakin pientä jännitystä alkavaa kielimatkaa ja sitä ennen olevaa lentoa odottaessaan. Joku kuitenkin pelkää lentämistä. Kuka tahansa voi alkaa pelätä lentämistä, jopa sellaiset, jotka ovat ennen lentäneet. Lisää tietoa lentopelosta saa täältä.

Vähän ennen lähtöpäivää MyEF:ään pitäisi ilmestyä tiedot siitä, minne ja milloin täytyy saapua. Tapaaminen on siis Helsinki-Vantaan lentokentällä, eli jos olet varannut liittymälennon EF:n kautta, sinun täytyy hoitaa se itse.


Itsepalvelu-check-in-automaatti
Helsinki-Vantaan lentokentällä

Lentokentällä hoidetaan check-in eli ikään kuin kirjaudutaan sisään lennolle. Check-in suoritetaan lentoyhtiöstä riippuen joko tiskillä tai automaatilla. Tämän jälkeen luovutetaan ruumaan menevät matkatavarat.


Seuraavana on vuorossa turvatarkastus. Itse aina jännitän sitä eniten, vaikka en salakuljetakaan mitään pommeja. :D Oikeasti turvatarkastuksessa ei tietenkään ole mitään jännitettävää. Siellä on muistaakseni ihan hyvät ohjeet, miten toimia ja aina voi tietysti kysyä. Ladotaan vaan tavarat (ulkovaatteet, kengät, korut, kännykät, käsilaukut, kaikki) niihin laatikoihin ja hihnalle ja hiippaillaan sukkasillaan sen metallinpaljastinportin läpi. Jos se piippaa, sieltä tulee joku työntekijä tarkastamaan, mutta tosiaankaan sitäkään ei tarvitse pelätä. Mulla on piipannut monesti ja olen vieläkin ihan hengissä. Sama homma, jos ne läpivalaisussa näkee jotain outoa sun käsilaukussa. Sitten se laukku vaan otetaan erilleen ja ne kysyy joitain kysymyksiä ja mahdollisesti katsoo sinne sisälle. Meillä kyllä oli kerran jäänyt sellaiset lastensakset, tosin ihan terävät kyllä, reppuun eikä niitä takavarikoitu, vaikka nehän oli teräaseet. :D

Sitten seuraava vaihe riippuu vähän siitä, minne ollaan menossa. Kaukokohteisiin lennettäessä mennään vielä passintarkastuksesta, mitä esim. Britteihin lentäessä ei tarvitse tehdä.


 

Koneeseen mennessä näytetään muistaakseni lentolippu ja passi. Koneessa nostetaan käsimatkatavarat sellaisille hyllyille tai pienen laukun voi laittaa siihen jalkatilaankin. Ja sitten istutaan ja pitkään. (Tai riippuu tietysti kohteesta, esim. Britteihin on aika lyhyet lennot, mutta Australiaan lennetään useammalla pitkällä lennolla.)


Esimerkiksi Finavian nettisivuilta löytyy lisää tietoa
lentomatkustamiseen liittyen

Itse ainakin tykkään lentämisestä. En todellakaan haluaisi lentoemännäksi tai lentokoneen kapteeniksi, mutta kerran-pari vuodessa on mukavaa lennähtää jonnekin ja takaisin, vaikka tavallaan myös pelkään lentämistä vähän.

Jos jäi vielä kysymyksiä, niin laittakaa ihmeessä kommenttia. :)

Rahan käyttäminen ulkomailla

Tässä postauksessa olisi tarkoitus vähän infota siitä, mitä kaikkea täytyy huomioida, kun käyttää rahaa ulkomailla.

Ensiksikin, ulkomailla, etenkin suurissa kaupungeissa, rahankäyttöön liittyy yleisesti enemmän riskejä kuin Suomessa. Tämä on fakta, joka kannattaa tiedostaa. Hysteeriseksi ei kuitenkaan kannata ruveta.

TURVALLISUUS

Täytyy vain muistaa, ettei koskaan (myöskään kotimaassa) jätä lompakkoa, laukkua tai kännykkää minnekään ilman valvontaa. Ei edes hetkeksi.

Taskuvarkaudet ovat yleisempiä suurissa kaupungeissa, etenkin turistipaikoissa. Kännykkää tai lompakkoa ei kannata pitää takataskussa, eikä välttämättä edes siinä farkkujen etutaskussakaan,
mieluummin laukussa, jota sitten kantaa tiukasti kainalossa ja pitää laukun suun aina kiinni. Jos taas mukana on reppu, sitä kannattaa kantaa vartalon etupuolella, mikäli pelkää, että sieltä varastetaan jotakin.

Kannattaa tarkistaa omalta pankilta, että oma
 maksukortti käy maksuvälineenä myös ulkomailla.

 

Jos käytät maksamiseen pankkikorttia, korttia ei saa päästää hetkeksikään näköpiirinsä ulkopuolelle. Jos vaikkapa ravintolassa tarjoilija sanoo maksupäätteen olevan kauempana ja lähtee viemään korttiasi jonnekin, tarjoudu maksamaan käteisellä. Tämänkin vuoksi kannattaa pitää aina hieman käteistä mukana. Toinen syy on se, että joka paikassa ei tietenkään ole korttilaitetta ja käteinen käy myös silloin, jos laite on rikki.

Maksukortin tunnusluvusta kannattaa tietenkin pitää huoli. Aina lukua näppäillessä täytyy peittää vaikka kädellä näppäimistö, ettei kukaan ulkopuolinen tai käteisautomaattiin asennettu kamera näe tunnustasi.

Jos otat maksukortin mukaan, ota muistiin myös puhelinnumero, johon soittamalla voit mitätöidä korttisi, jos se katoaa tai varastetaan.

Sitten vähemmän epämiellyttäviin aiheisiin.

ERI VALUUTAT
 

Euroopan valtioista suuri osa kuuluu euroalueeseen, eli niissä on käytössä yhteisvaluutta euro. Näihin maihin matkustaessa ei rahaa tietenkään tarvitse käydä muuttamassa toiseen valuuttaan.

 

Lista euroa käyttävistä EF:n kielimatkakohteista (tiedot on otettu osoitteesta https://www.ecb.europa.eu/euro/intro/html/map.en.html):

• Ranska
• Saksa
• Irlanti
• Malta
• Espanja

http://valuuttamuunnin.com/

 

Muihin kohteisiin lähtiessä täytyy euroja vaihtaa kohteen valuutaksi. Alla olevasta listasta näet vielä ne EF:n kielimatkakohteet, joissa on käytössä jokin muu valuutta. Nimen perään on laitettu vielä valuutta.

• Iso-Britannia (punta)
• USA (USD eli Yhdysvaltain dollari)
• Australia (AUD eli Australian dollari)
• Ruotsi (kruunu)
• Japani (jeni)

Tästä linkistä voit käydä tarkistamassa tämänhetkiset valuuttakurssit.

Toisen, itselle vieraamman valuutan käyttäminen voi tuntua hankalalta. Hintojen muuttelemista kannattaa harjoitella jo etukäteen, jos se mietityttää. Vaikka tuote tuntuisikin edulliselta, kannattaa vielä nopeasti päässään tarkastaa, että se todella on sitä. Esimerkiksi 40 puntaa maksavia kenkiä ei välttämättä pidä kalliina ("Suomessahan ne olis paljon kalliimmat!"). Jos senhetkisen kurssin mukaan yksi punta on vaikkapa 1,34 euroa, kenkien hinta on euroiksi muutettuna 53,60 eli ei enää niinkään vähän.

Matkan aikana voi tietenkin liidereiltäkin kysäistä, jos on jotakin epäselvää. Tärkeää on, että raha ei muodostu esteeksi (millään tavalla) kielimatkan onnistumiselle.

Nämä asiat nyt ensimmäisinä tulivat mieleen liittyen tähän aiheeseen. Jos jäi jotakin kysyttävää, niin kysy rohkeasti! :)