Mitä ottaa mukaan kielimatkalle?

Pakkaaminen on yllättävän aikaavievä prosessi, joten siihen kannattaa varata aikaa eikä jättää sitä viimeiseen iltaan. Itse ainakin tykkään pakkaamisesta myös siksi, että tavaroita kasaillessa ja vaatteita viikkaillessa tulee samalla valmistauduttua matkaan myös henkisesti.

Listaan tähän postaukseen nyt muutamia asioita, jotka kannattaa muistaa tavaroita pakatessa.

• Älä pakkaa liikaa. Ihan oikeasti suurin osa kielimatkalaisista shoppailee matkallaan. Paljon. Älä aliarvioi ostoksiesi määrää vaan jätä laukkuun kunnolla tilaa tuliaisia ja matkamuistoja varten. Esimerkiksi espanjalainen huonekaverini osti tuliaisiksi kolme suurta London-hupparia, muistaakseni itselleen sekä poikaystävälleen ja isälleen. Niitä oli todella mukava yrittää tunkea pieneen matkalaukkuun lähtöä edellisenä iltana. :D Oikeasti, jätä tilaa ostoksille + muista myös painorajoitukset!

• Ainakin Britteihin kannattaa varata mukaan sateenvarjo. Huolehdi myös, että mukaan lähtevät lisäksi muut tärkeät mutta ei ehkä ensimmäisenä mieleen tulevat tavarat, kuten kynsisakset ja adapteri.

• Tärkeät paperit ynnä muut tilpehöörit eli
• passi
• kännykkä + laturi + kuulokkeet + muut oheisjutut
• kamera + laturi
• säännöt allekirjoitettuna
• majoituksen ja koulun osoite (no, kyllä ne saa paikan päälläkin, mutta ainakin itsellä on turvallisempi olo, kun ne on jo lähtiessä mukana)
• pankkikortti + kohdemaan valuuttaa käteisenä + vähän euroja lentokenttäkäyttöä varten
• kelakortti, eurooppalainen sairaanhoitokortti, vakuutustodistukset yms.
• liittymälentojen tiedot (mikäli tarpeen)
• kielimatkalaisen käsikirja
• Suosittelen muuten ihan paperista sanakirjaa! Se toimii ilman nettiä eikä siitä koskaan lopu akku. Toki "ihan oikeaa" sanakirjaa on vähän hitaampi käyttää kuin sanastosovellusta mutta mielestäni ajaa asiansa oikein hyvin ja tosiaan molemmat täydentävät toisiaan.

Kannattaa käydä katsomassa vinkkejä myös viimevuotisesta postauksestani. Voitte myös jakaa omat vinkkinne tuossa alla kommenteissa. :)

Vinkkejä Brightoniin lähtevälle

Tänään olisi vuorossa postaus juuri viimekesäisen matkani kohteeseen, Brightoniin, liittyen. Jaan siis muutamia vinkkejä, jotka tulivat mieleeni siellä taivaltaessa. Toivottavasti näistä on hyötyä!


Minä, lämmin kaakao, valtavan suuri meri,
autio kiviranta ja aaltojen kohina.

1. Mene aamulla aikaisin rannalle kävelemään. Vaikka et olisi aamuvirkku, herää edes yhtenä aamuna sen verran aikaisin, että ehdit käymään rannalla ennen koulun tai aktiviteettien alkamista. Voin vannoa, että se kannattaa!

Nämä värikkäät talot on ihan koulun lähellä.
Mulla on näistä varmaan kymmeniä kuvia, koska
suunnilleen aina ohi kävellessä piti räpsäistä pari. :D

2. Tämä käy kyllä muihinkin kohteisiin, mutta harhaudu joskus sivukaduillekin. Totta kai järki täytyy pitää mukana eikä yöllä pidä lähteä hiippailemaan minnekään pimeille kujille, mutta päiväsaikaan voi ihan hyvin valita toisenkin reitin kuin sen, mitä on tottunut kulkemaan. Mä ainakin huomasin, että Brightonissa tultiin opastamaan tosi ystävällisesti heti, jos näytti yhtään eksyneeltä.

3. Jos et hanki paikallista SIM-korttia ja välttelet mobiilidatan käyttämistä, yksi hyvä ilmainen nettipaikka on Churchill Squaren kauppakeskuksen Goldsmiths-kultasepänliikkeen edusta. Niiden ilmainen wifi ulottuu siihen käytävällä oleville penkeille asti. Siinä mä istuin monta kertaa surffailemassa netissä, kun tapoin aikaa kaupungissa. :D

4. Tällainen ihana pikku putiikki on ihan Churchill Squaren vieressä. Scribbleristä saa mm. tosi söpöjä vihkoja ja postikortteja. Tosin tuotteet on kyllä melko kalliita.



Pahoittelen kuvan laatua...

5. Tämä sijaitsee Scribbleristä ihan vähäsen rantaan päin, saman kadun varrella kuitenkin. Tuo on siis idealtaan vähän kuin Subway, mutta sieltä saa tortilloja. Ilmeisesti siellä on myös jonkinlainen tilauslista, mutta mä söin kummallakin kerralla tortillan. Tosi hyvä lounas, jos hostista saadut eväät ei ihan riitä eikä ole kovin kallista!

Kajakit rannalla

6. Jos teillä on mahdollisuus valita lisäaktiviteetiksi kajakointi (mun mielestä paras suomennos sanalle "kayaking", melominen ei oikein kuvaa tuota :D), suosittelen ehdottomasti. En muista hintaa tarkasti, mutta se maksoi alle kymmenen puntaa ja oli kyllä koko rahan arvoista! Kajakointialue on siis rajattu sellaisella köydellä eli oikeasti ei ole vaaraa, että ajelehtisi jonnekin Ranskaan (vaikka se aika jännä ajatus olikin sitä avomerta katsellessa) eikä siinä märkäpuvussa edes tullut kylmä, vaikka tuulikin aika navakasti.

Onko siellä lukijoissa ketään Brightoniin lähtijää?

"Kielten opiskeleminen on tylsää ja vaikeaa"

Sanalistoja, harmaita kielioppiruutuja harmaasävyisessä kirjassa, juonettomia lukukirjan kappaleita ja kummallisia parikeskustelutehtäviä. Tylsiä ja huonolaatuisia opetusvideoita, epäselviä sanaristikoita ja vielä epäselvempiä kuuntelukokeita. Sanapistareita, esseitä, kielioppitehtäviä ja pilkunviilausta. Kuinka tylsää kielten opiskeleminen oikein voi olla?

 

Ei opiskelemisen tarvitse olla tylsää. Alleviivaamalla, piirtämällä, askartelemalla, pelaamalla ja itse kehittelemällä opiskelusta voi tehdä hauskempaa. Kokeile joskus vaikkapa piirtää kaikki kappaleen sanat vihkoon. Kun piirtää itselleen, ei tarvitse onnistua täydellisesti. Voit myös askarrella sanoista muistipelin. Lyökää joskus kaverin kanssa viisaat päänne yhteen ja keksikää muistisääntöjä. Paras muistisääntöhän on tunnetusti se järjellä ajateltuna kaikista huonoin.

Kokeile netissä olevia kieltenopiskelupelejä ja -virtuaaliympäristöjä. Esimerkiksi aiemminkin mainitsemani Duolingo on omasta mielestäni todella hyvä. Toinen kokeilemisen arvoinen on Quizlet.

Kuten tässä postauksessa sanoin, kielimatka ei ole ainoa tapa opetella kieltä. Se on kuitenkin yksi hyvä tapa muiden tukena.

Matkalaukku - tärkeä osa matkan onnistumista

Matkalaukku ei ehkä ole se, mitä ensimmäisenä ajattelee, kun varaa kielimatkan. Tästä huolimatta se on kuitenkin tärkeä osa matkan onnistumista. Jos laukku on huono - liian suuri tai pieni tai vaikkapa rikkinäinen - koko matka hankaloituu.

Jos et omista matkalaukkua, ainakaan ehjää sellaista, on nyt korkea aika alkaa etsiskelemään uutta. Vaikka kuulostaakin turhan hankalalta, että matkalaukun hankintaa kannattaa harkita eikä ensimmäistä vastaantullutta kannata heti ostaa, se on totta. Hyvä matkalaukku kestää kymmeniäkin vuosia eli laatuun kannattaa sijoittaa.

Mieti laukun kokoa tarkasti. Ihan pikkuruinen ei ole kovinkaan kätevä, mutta valtavasta voi joutua joillakin lentoyhtiöillä lentäessä maksamaan ylimääräistä. Kannattaa kiinnittää huomiota myös materiaaliin. Hyvä laukku on kestävä, mutta kuitenkin kevyt.

Vertaile eri malleja. Meille ostettiin muutama vuosi sitten tällainen matkalaukku ja ihan Samsonitea sen erityisemmin mainostamatta, niin on muuten ollut hyvä! Tuota on helppo kuljetella tasaisilla alustoilla (esim. lentokentän lattia) noiden neljän pyörän ja tukevan kahvan ansiosta. Runkokin on kestävä ja lisäbonuksena mahdollisuus laittaa lukkoon. En kuitenkaan väitä, että tuo sopisi kaikille, mutta ainakin me olemme tykänneet. Kannattaa miettiä omia tarpeita ja toiveita ja valita laukku niiden perusteella.


Kuva: George Hodan, www.publicdomainpictures.net

Viimeisenä, muttei todellakaan vähäisimpänä on hinta. Hyvästä matkalaukusta satanen ei todellakaan ole liian vähän. Jos tahtoo todella laadukkaan laukun, voi varautua pulittamaan useita satoja euroja. Toisaalta, ei korkea hintakaan takaa laatua ja kestävyyttä. Itse kuitenkin luottaisin tunnettuihin, vanhoihin merkkeihin tai hyvän matkalaukkuliikkeen asiakaspalveluun.

Toivottavasti tästä oli apua!

Ennen matkaa

Tässä postauksessa listaan asioita, jotka täytyy hoitaa ennen kielimatkalle lähtemistä.

1. Tarkista matkalaukkusi kunto. Pian on siitäkin tulossa postausta. ;)

2. Varmista, että sinulla on passi ja se on voimassa koko matkasi ajan. Selvitä myös, onko kohdemaassasi erityisiä vaatimuksia passin voimassaolon suhteen (joihinkin maihin matkustaessa passin tulee olla voimassa joitakin kuukausia matkan päättymisen jälkeenkin).

3. Jos matkustat USA:han, varmista, että olet tehnyt sähköisen ESTA-hakemuksen ja se on hyväksytty.

4. Suunnittele raha-asiasi (VINKKEJÄ TÄSSÄ POSTAUKSESSA).

5. Tarkista alustavasti jo vaikkapa nyt, että sinulla on matkalle sopivia vaatteita. Jos jotakin puuttuu, saat hyvän syyn lähteä shoppailemaan. ;)

6. Viimeistään tässä vaiheessa kannattaa hankkia matkapäiväkirja.

7. Tarkista, tarvitaanko kohdemaahasi mennessä joitakin erikoisempia rokotteita, joita et ole saanut.

8. Ala tekemään pakkauslistaa jo mielellään nyt, niin et joudu kiirehtimään ja voit lisäillä asioita sitä mukaa kun niitä tulee mieleen.

Tuleeko jollekulle kielimatkalla jo olleelle mieleen vielä jotakin?

Ulkomailla ei tarvitse käyttäytyä?

Ulkomaillahan ei tarvitse käyttäytyä yhtä hyvin kuin koto-Suomessa, koska eihän siellä ketään tuttuja ole. Eihän kukaan edes osaa suomea, tällaista vaikeaa kieltä kun puhutaan. Ihan sama, vaikka päivittelenkin kovaan ääneen tuonkin rouvan rumaa laukkua. Ei sitä kukaan ymmärrä. Jonon voi aina ohittaa, koska turistin ei tarvitse ymmärtää mitään sääntöjä eikä näitä ihmisiä näe enää koskaan. Ihan sama miten käyttäytyy.

Niinkö?

Ei. Itse aina ajattelen, että ulkomailla ikään kuin edustan Suomea. Haluan antaa suomalaisista hyvän kuvan, joten todellakin käyttäydyn samalla tavoin kuin Suomessa.

Ja vaikkei välittäisi kuin omasta henkilökohtaisesta edustavuudestaan, ei kannata heittäytyä idiootiksi. Ensiksikin kannattaa pitää mielessä, että muutkin suomalaiset matkailevat. Et varmasti ole ainoa suomenkielinen Lontoossa tai Oslossa.

Saksassa vierailimme müncheniläisessä saippualiikkeessä. Kuultuaan suomenkielisen puheemme suomalaislähtöinen myyjä tuli juttelemaan meille ja esitteli myyjäkaverinsa, jolle oli opettanut muutamia sanoja kielestämme.

Eikä olisi mahdotonta, hirveän epätodennäköistä tosin, että tapaisi ulkomailla jonkun suomalaisen tuttunsa. Itse asiassa perheellemme on kerran käynyt näin.

 

Kuulostaa ehkä hullulta, mutta voin vannoa, että koko tarina on aivan totta (nimet ja pari muuta ei-niin-tärkeää yksityiskohtaa on muutettu).

Perhe Kuusela kääntyy pois italialaisen supermarketin parkkipaikalta. He liittyvät autoletkan jatkoksi ja joutuvat pian hidastamaan liikennevaloihin. Joku vitsailee, että heidän pienessä kotikaupungissaan on niin vähän liikennevaloja, että jo ihan senkin takia pitää tulla ulkomaille näkemään suuren maailman menoa.
- Hei, kattokaa, tolla naisella on samanlainen tukka kuin Jennan opettajalla, ikkunasta ulos tuijotellut äiti sanoo ja nyökkää kohti kadulla kävelevää vaaleatukkaista naista. (Vaaleat hiukset eivät Italiassa ole kovin yleiset)
- Hei, niinpäs onkin! Jennan isosisko Tuuli huomaa.
- Missä? Missä? Jenna yrittää kurkkia ulos. - Ai toi! Ihan kuin siinä olisi myös Johannan lapset Sini ja Santeri!
- Ja sen mies Ville, isä täydentää.
- Ne on ne! Ne on ne! Tuuli ja Jenna huutavat yhteen ääneen.
Liikennevalot vaihtavat väriä ja isä ohjaa auton risteyksestä eteenpäin. Johanna perheineen jää taa.
- Olipas tosi hyvä tuuri, äiti päivittelee. - Että satuttiin matkustamaan samaan aikaan samaan maahan ja sitten ne sattuivat juuri tähän kaupunkiin just nyt, kun mekin pistäydyttiin kauppaan juuri täällä! Tästä sulla on Jenna kertomista syksyllä, kun koulu alkaa.
- Jos ei oltaisi käyty kaupassa vaan olisi posotettu ihan suoraan, niin ei olisi varmaan nähty niitä, isäkin spekuloi.

Seuraavana päivänä Kuuselat ovat tutustumassa kivaan kaupunkiin muutaman kymmenen kilometrin päässä. He päättävät poiketa pahimmilta turistireiteiltä vähän sivumpaan. Ehkä talojen varjossa on vähän viileämpikin. Yhtäkkiä äiti sanoo:
- Hei, katsokaas, ketä tuolta tulee!
Muu perhe tähyää eteenpäin katua. Joku tajuaa:
- Johanna ja perhe! Taas!
- Niinpäs onkin, Tuuli tajuaa.
- Moi, äiti sanoo, kun Johanna on ehtinyt melkein kohdalle.
- Ai moi! Johannan ääni on pelkkää hämmästystä..

Eikä hän edes vielä tiedä koko tarinaa.



Miten saada vanhempien suostumus?

Jenni tuijottaa päättäväisenä EF:n esitteen aurinkoista rantakuvaa. Nyt. Nyt tai ei koskaan. Hän kävelee yläkertaan ja jokaisella portaiden askelmalla kerää rohkeutta.
- Äiti. Katos tätä. Kun mä olen miettinyt että... tällänen kielimatka vois olla hyvä mun ranskan taidolle. Se olis kaks viikkoa. Sen aikana käytäis Pariisissakin ja Nizzassa ja Cannesissa. Ja siellä olis jokaisena arkipäivänä neljä oppituntia missä harjoteltais ranskaa. Plus sitten kaikki mitä puhuis muiden kanssa ja kaupungilla ja isäntäperheessäki sitä kieltä vois oppia. Ja sit olis vapaa-aikanakin kaikkia aktiviteetteja, niinkun vaikka jotain pelejä.
  Jenniä hengästyttää, mutta hän haluaa saada kaiken suunnittelemansa sanottua ennen kuin äiti ehtii keskeyttää.
- Sit viel vois ostaa lisämaksusta muita aktiviteetteja ja retkiä, esimerkiks joku vesipuisto tai minigolfia. Ja sit siel on koko ajan ne liiderit valvomassa että on turvallista. Voisinko mä päästä tollaselle kielimatkalle?

Aloin puhua kielimatkalle lähtemisestä enemmän tai vähemmän tosissani suunnilleen vuosi sitten. Vanhempani saivat rautaisannoksen kielimatka-asiaa jo hyvissä ajoin ja ehtivät totutella ajatukseen. Niinpä minulla ei ollut suurtakaan vaivaa heidän taivuttelemisestaan.

Lisäksi vanhemmillani ei ole mitään kielten ja kulttuurien opiskelemista vastaan. Kielimatkassa ehkä hinta ja kahden viikon kesto olivat isoimmat mutta-asiat.

Tähän olen kuitenkin kerännyt muutamia keinoja kielimatkalle pääsemiseen.

Kerro heille oikeita tietoja kielimatkasta ja näytä esitettä. Vanhemmat voivat olla huolissaan esimerkiksi turvallisuudesta tai miettiä, oppiiko matkalla oikeasti kieltä. EF:n esitteistä ja nettisivuilta löytyy paljon tietoa. Aina voi myös tietenkin soittaa EF:n Suomen-toimistolle ja kysyä sieltä. :)

Neuvottele matkaan liittyvistä raha-asioista ja ole valmis myös kompromisseihin.
Jonkun vanhemmat voivat esimerkiksi luvata kielimatkan rippilahjaksi tai sillä ehdolla, ettei mopokorttia eikä mopoa hankita. Tee vaikka etukäteen jo oma laskelmasi kielimatkan kuluista ja mieti, minkä verran voisit itse saada säästettyä rahaa. Siitä vanhemmat huomaavat, että olet aidosti kiinnostunut matkalle lähtemisestä ja valmis tekemään töitä matkan eteen.

Käyttäydy kunnolla ja ole luottamuksen arvoinen. Olen melko varma, että jos sinua saa etsiä lauantai-iltaisin puistoista ryyppäämästä kavereidesi kanssa tai lintsailet koulusta, kielimatkalle sinua ei päästetä. Vanhempien muisti on pitkä: jos yhdenkin kerran toimit tyhmästi, voi menneisyyden haamu seurata sinua monia vuosia. Uskoisin, että peruskiltteydellä pärjää hyvin: tyhjennä joskus tiskikone pyytämättä, kysy voitko auttaa ruuanlaitossa ym.

- No katotaanpas sitä esitettä, äiti sanoo.